United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun neitsyt palasi tuoden jakkaran, istui hän nenäliina suun edessä. Se oli punainen verestä. "Rakas herra, antakaa minun noutaa lääkäri." "Lääkäri ei voi mitään tehdä ja hän asuu niin kaukana täältä, ja minä sillä aikaa kuolisin tässä yksinäni istuissani. Voi, kauheata on olla niin rikas ja kuitenkin niin köyhä, ettei ole ystävällistä kättä, joka silmät sulkisi.
Niinkuin minä olisin ollut sinulle uskoton, ja kuitenkin minä tiedän sydämeni. Minä olen tahtonut kantaa sen yksinäni, siksi minä en ole siitä sinulle puhunut. Mutta nyt minun täytyy, ja minun mieleni on paha että kukaan muu sai ennen sinua siitä tietää.» Hän katsahti Olaviin ja näki hänen silmissään odotuksen.
Pormestari oli mennyt erääsen huvihuoneesen. Hän istui penkillä pää käsiin painettuna. "Huolitteko lasillisen punssia?" Hän kohotti päätään ja katsahti Gunhildiin hurjin silmin. "En, kiitoksia." "Pormestarin pitäisi vähän ottaa lämpimäkseen jos aiotte istua puutarhassa tälläisessä ilmassa." "Mene, mene anna minun olla yksinäni!" "En luule yksin-oloa terveelliseksi pormestarille."
»Kyllikki!» katkasi Olavi hänen kiihtyneen puheensa, katsoen häntä rukoilevasti silmiin. Mutta Kyllikki jatkoi kuin jäitään purkava puro: »Ja he kostavat minulle sen, että minä tahdoin sinut yksinäni omistaa! Ja kun sinä lepäät minun sylissäni, niin he tulevat hymyillen ja kuiskaillen, ja pujottavat käsivartensa väliin, ja ojentavat huulensa ja...»
Mutta kun nyt istun täällä yksinäni, rohkeuteni yhä vähenee, ja minä pelkään melkein jotakin pahempaa, kuin mitä isäni suutuksissaan lausui. Mikä voikaan opettaa Jackia ymmärtämään erotusta oikean ja väärän välillä? Oi, jos vaan Hugh olisi täällä! Mutta jos Hugh olisikin täällä, voisiko hän ainoatakaan näistä suurista suruista rakastetuistansa poistaa?
Yksinäni odotellen ajattelin jos jotakin, ja pisti minua vähän tuskaksi, mitä vasten minä en saanut olla, niinkuin muut ihmiset, ja mitä vasten äitinikin minua oli narrannut ja laittanut toisten lasten pilkattavaksi. Mutta kuitenkin olin iloinen siitä, että vanha ukko oli minulle sanonut totuuden, ettei minun nyt enään tarvinnut kellekään sanoa itseäni vanhasta pienennetyksi.
Mutta vastausta ei kuulunut; vaan hetken perästä tuli Kaisa yksin ulos, ja sanoi: "Mitä sinä tahdot?" "Tahdon koetella, mimmoinen ihminen sinä olet; tokko sinusta olisi minulle vaimoksi". "On vaikka kahdellekkin sinun kaltaiselles miehelle", vastasi Kaisa kopeasti. "Vai niin! Sitten en puhu enään mitään. Minä etsin vaimoa, jonka saan yksinäni hallita".
SELMA. Minusta tuntuu niin hyvälle, saatessani puhua sinun kanssasi. SELMA. Minä olen ollut niin yksinäni. Ei ainoatakaan ystävää! Ja kun harvoin saan kaupungille mennä, en juuri saa puhua kenenkään kanssa, joka RAHIKKA. Sinä pidät siis minua ystävänäsi? SELMA. Tietysti. Olemmehan me lapsuuden ystäviä. RAHIKKA. Niin! Voi kuinka sinä ilahutat minua. SELMA. Oikeinko totta?
"Kuljin metsätaivalta Miekojärven ja Meltosjärven kylien välillä, niin ihan niiltään nimiään alkoi metsässä hulmahdella ja syttyi se aivan tyhjästä synnyttämättä mitään ääntä, ja aina väliin hulmahti metsä niin täyteen sitä vaaleaa ja vaalean sinertävää kaasua tai usvaa, ettei tahtonut eteensä nähdä... Olisi ollut hieman kaameaakin, jos olisin ollut yksinäni, vaan kun oli kumppalinani Kuikkalan Jörkki, joka oli monasti ennen olut samallaisessa kylvyssä, niin tuntui se vaan hauskalta."
Amrei ei syönyt paljoa, ja uudistalokas tahtoi huvikseen juottaa lasta päihin, mutta lapsi vastasi rohkeasti: "Jos vielä juon, niin sitten pitää minua taluttaa, enkä sitten enää voi yksinäni mennä, ja Maranna se sanoo: yksin, kas se on paras ajopeli, siinä ovat hevoset aina valjaissa". Kaikki ihmettelivät lapsen viisautta.