Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Reittu luki uudestaan ja selitti, että se on semmoinen kunnan valitsema mies ja käskee elättämään vanhempia. Ymmärrän minäkin tuon verran, sanoi Laara. Mutta mitäs on tuo »varmalta taholta tietoon päässyt», eikö siinä mainita mitään muista lapsista? Totta ne ovat köyhiä, niin se ei sentähden puhu niistä, selitti Reittu. Vaan ei siitäkään tule mitään, että minä rupean heitä yksinäni elättämään.
Sitten hän lisäsi, nousten aamiaispöydästä ja alkaen koota astioita: Mene jos tahdot ... minä en nyt kuitenkaan tunne mitään erityistä kutsumusta. Kuinkas minä yksinäni? Mikset voisi yhtä hyvin yksinäni? Ei se sovi ... ihmiset sitä kovin kummastelisivat. Minun tietääkseni on ripillä käyminen kunkin yksityinen asia, johon kenelläkään ei ole syytä sekaantua, sanoi Elli ja meni keittiöön.
Minä olin viikinki-retkilläni Orknö'n lähellä; siellä hyökkäsi viholliset päällemme, mutta me voitimme heiltä laivat, ja minä taistelin yksinäni kahdeksaa miestä vastaan. HJ
Kenties en koskaan joudu naimisiin; aivan varmaan oli Luojan tarkoitus, kun Hän saattoi minut tänne metsiin, että eläisin yksinäni ja ilman omaa kattoa pääni päällä, vaan jos ei niin kävisi, niin tulee ainoastaan semmoinen nainen, joka kuuluu omaan väriini ja lahjoihini, pimentämään vigvamini ovea, eikä kukaan muu.
"Kentiesi," jatkoi Yrjö, "on minulla täällä sukulaisia tässä vuoristossa, mutta minä en tunne heitä... Sir Edward ei ottanut milloinkaan heistä selvää; minä olen siis yksinäni kotiseudullani."
Virastaan erottua joka tapahtui johtokunnan pakotuksesta matkusti entinen opettaja joulun ajaksi kotipuoleensa ja jätti tavaransa ynnä huonekalunsa siksi aikaa, kun hän sieltä palaisi, minun haltuuni. Minä jäin yksinäni asumaan kouluhuoneisiin hänen palaamiseensa saakka.
Sin'et mennyt silloin rusthollarin emännän kanssa, kun hän tahtoi ottaa sinut mukaansa, niinpä en minäkään mene yksinäni, vaan ainoastaan sinun kanssasi".
Egyptiläinen istahti vuoteen ääreen. Glaukus makasi yhä mykkänä huomaamatta häntä. Pitkän vaijennan jälkeen Arbakes vihdoin virkkoi: »Glaukus, olemme olleet vihamiehiä. Tulen luoksesi yksinäni ja yön hiljaisena hetkenä ystävänäsi, ehkä pelastajanasikin.»
Sinä olit niin suora ja ystävällinen, ett'en voinut ujostellakaan sinua, ja sinä olit nähnyt ja kuullut niin paljon ihmeellistä, ja kerroit siitä minulle niin että näytti melkein käsin koskettavalta kaikki, mitä kerroit. Arvaathan kuinka hauskat päivät nuo olivat minulle, joka olin täällä niin yksinäni. Mutta nyt minä myöskin soisin saavani sinua lohduttaa, kun olet murheellinen.
Lentsilläkin olisi ollut paljon puhumista, mutta se oli niin surullista laatua, ettei kenkään pitänyt saaman sitä kuulla. Pilgrim jutteli hyvällä päällä: "Raamatusta minä olen lujasti vakaantunut päätöksessäni pysyä naimatonna ja yksinäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät