Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. marraskuuta 2025
Tuskin oli hän mennyt, kun Wrangel nousi ja astui Buddenbrockin eteen. Mitä ajattelet kun kiellät naisia ja lapsia aikoinaan etsimästä turvaa? Aijon itse turvata heitä. Varsin hyvä. Mutta niin suurta edesvastuuta en tahtoisi kantaa. Mitä Sprengtport sanoo? Majuri katsahti heihin syrjäisestä paikastaan: Minun mielipiteeni tunnette. Se saa jäädä sanomatta.
Tuo nykyään korkea herra ei ollut mikään outo mies Kornatukselle, joka oli ollut hänen myötänsä sinä aikana, jona Wrangel 19 vuotiaana palavin sydämmin oli rientänyt lippujen alle taistellaksensa Kaarlo kuninkaan riveissä. Palattuansa venäläisestä vankeudesta jäi Wrangel rykmentin päällikkönä Suomeen, ja siten oli sotavanhus, vaikkakin kaukaa, kuullut hänen elämästään ja toimistaan.
Buddenbrock tuntee vaaran yhtä hyvin kuin mekin. Nyt on vaan saatava käsky. Ratsasta takaisin, puhui kenraali kuriirille, ja sano Lappeenrannan päällystölle, että teen kaikki mitä voin. En ole vielä saanut lähtökäskyä, mutta toivon pian saavani. Sanansaattaja katosi, ja Sprengtportin seuraamana riensi Wrangel telttaansa.
Tiedämme että hän se Wrangelin kavalsi. Buddenbrock ymmärsi vaan sanan Wrangel, mutta arvasi muut. Hän olisi vastannut kansan uhkaan, mutta eihän se ymmärtänyt hänen puhettaan. Yhä vielä majuri seisoi suojelusmuurina. Voimat eivät oikein kestäneet, mutta sitä ei kenenkään pitänyt huomata.
Tuntui siltä, kuin majuri olisi puhunut Marian puolesta, sillä Wrangel vastasi nauraen, ettei hän koskaan ole ollut sellaista sotaväkeä komentamassa, ja sillä hän kaiketi tarkoitti naissotureita. Ja sen jälkeen vastasi majuri aivan selvästi: Ei hän ole muiden kaltainen.
Mutta käskyttä. En, en voi lähteä! Ellet voi, niin täytyy meidän kai odottaa. Kaikkeenhan sotamiehen täytyy tottua. Wrangel ei vastannut, astuskeli vaan rauhattomana, ja hänen vanha luotettava toverinsa seurasi häntä samoin ääneti. Satunnaisesti poikkesivat he Lappeenrantaan vievälle tielle. Eivät nytkään mitään virkkaneet, mutta kumpikin katseli tarkasti eteenpäin, minkä silmä kannatti.
Olkoon menneeksi, vastasi Sprengtport ja ojensi kätensä ämmälle. Mutta samassa kuului surkeita valitushuutoja, ja voivottaen näkyi lyhyenläntä, luiseva ukko, mekko yllään ja virsut jalassa astuvan kujalla naisväen ympäröimänä. Voi, voi! parhaat elukat, mihinkä nyt joudun? No, mikä nyt? kysyi Wrangel. Ei kukaan vastannut, mutta ukko lähestyi aivan masentuneena ja väkijoukko seurasi häntä. Mikäs on?
Oli siinä sitten vielä hänen kanssaan kauneudesta kilpaileva kuningattaren hovineiti Stina Wrangel; oli valtioneuvokset Krister Horn ja Juhana Gyllenstjerna, jotka taistelivat keskenään vallasta; tallimestari Martti Reutercrantz, hovijunkkari Kustaa Gyllenstjerna ja monta muuta kuninkaan nuorempaa toveria, kaikki perhosia, jotka jo olivat alkaneet liihotella nousevan auringon ympärillä.
Silloin horjuivat lujimmatkin, mutta kaikki lähellä olevat muodostivat hätäisesti piirin rakastetun johtajan ympäri ja sitoivat miten osasivat tynkän, niin ettei veri pääsisi vuotamaan. Siinä koetti Wrangel sanoillaan ja esimerkillään rohkaista järkähytettyjä miehiänsä.
Luuletteko, että olisin täällä, jos ei päällystö olisi saanut raporttini? Mitä Wrangel sanoi? Mitäkö sanoi? Hm. Luulin hänen suoraa päätä syöksevän Lappeeseen, mutta ei se niinkään käy ilman käskyä pääkortteerista. Nyt, pojat tiedätte kaikki. Miesten kanssa on suu puhuttava puhtaaksi. Kolmhalko katseli tyynenä ja vakavana entistä sissiä. Te olette kunnon mies. Sen ennenkin tiesin.
Päivän Sana
Muut Etsivät