United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nykyaika kiittäköön, tulevaisuus älköön koskaan unhoittako teitä." Katarina tunsi mustalaisämmän ja muisto siitä hetkestä, jona hän viimeksi ämmän näki nousi hänen sieluunsa. Mutta kun hän tahtoi ämmälle lausua kiitoksensa, ei tätä enää ollut. Mustalaisämmä oli väkijoukkoon vetäinyt; kukaan ei tainnut sanoa, mihin hän oli kadonnut.
Lindströmi paran laihat ja viluiset sormet siellä jouhista rokaa hypähyttelivät ... viinaryyppynsä ja leipäpalansa korvaukseksi hän siellä ämmälle sitä "miesvainajan myrskylaulua" veteli!... Myöhään oli yö jo kulunut, ennenkuin viulun ääni töllissä taukosi. Taas siirrettiin syrjään telki, taas narahti ovi ja ulos tuli äskeinen kulkija, jonka perästä ovi entiseen tapaan sulettiin.
Kyllä varmaan, ja vielä semmoista, joka on voimakasta ja puhdasta nuorelle miehelle, joka on niin arvossa pidetty tässä kaupungissa, kuin te, sekä nuorten että vanhain, ylhäisten ja alhaisten kesken! Jos minä siten menettäisinkin ansioni sekä laitoksessa että koululla ... sillä aamuhetki tuottaa kultaa vanhalle ämmälle, joka hoitaa tointaan!..."
Turhaanpa hän ei ollut uhrannut ämmälle itseään ... ja antanut hänen sivellä kaunista tukkaansa. Se tukka sitten! Mistä hän oli tällaisen tukkakuosin saanut? Sehän oli juuri sillä puhujalla ja vegetaarilla, joka piti Krokelbyssä esitelmiä ... ja paransi sairaita ihmeen avulla. Ihmeen, totisesti: kuhnimisella ja paastoamisella.
Olkoon menneeksi, vastasi Sprengtport ja ojensi kätensä ämmälle. Mutta samassa kuului surkeita valitushuutoja, ja voivottaen näkyi lyhyenläntä, luiseva ukko, mekko yllään ja virsut jalassa astuvan kujalla naisväen ympäröimänä. Voi, voi! parhaat elukat, mihinkä nyt joudun? No, mikä nyt? kysyi Wrangel. Ei kukaan vastannut, mutta ukko lähestyi aivan masentuneena ja väkijoukko seurasi häntä. Mikäs on?
»Tuossa on savipiippu ämmälle, Jussi osti sen teille oulutulijaisiksi», virkkoi Erkki ja antoi ämmälle savipiipun. Tavarat kun oli otettu arkusta ja katseltu niitä ja kyselty hintoja, keskusteltiin muista oulunasioista. Olihan sitä kertomista ja kuunteli ne hartaasti muut paitse ruoti-ämmä, joka ajatteli ja muisteli Jussia.
Ei hänellä ollut sormet täynnä kultasormuksia, kaksi vain vasemman nimettömässä, ei hän näytellyt joka ämmälle vaatevarastoansa, ei hän puhunut pahaa muille emännille piioistansa, eikä muillekaan ihmisille. Näköään oli hän tunteen ihminen. Suurissa sinisissä silmissä kuvastui syvä sielunelämä; lempeys ja kirkkaus loisti hänen otsaltansa.