United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Täällähän on hyvää tilaa. Jos herrasväki suvaitsee? Istu sinä tuohon tyttöseni, niin saan turkkini ja itseni tälle sohvalle." Reippaasti riisui hän turkkinsa, istuutui mukavasti ja seuramiehen tavoin, käänsi sydämiä voittavan katseensa kultasormuksia kantavaan rouvaan ja sanoi: "Olipa hauska nähdä vaunussa näin paljon väkeä. Seuraa sitä elämässä tarvitaan.

Kyllä minä teille annan kultasormuksia, minäJa hän riehui ja hyppi ympäri taloa koko illan, motkotellen ja punaisena kuin kalkkunakukko, torui ja komenteli piikoja ja renkejä. Luudat ja pytyt saivat tanssia niin, että viimemainittujen vanteet lensivät sälisten ympäri, ja alinomaa hän kotkotteli itsekseen: »Mokoma pojan-kollo ja köyhä tytön-luuska.

Kyllä minä teille annan kultasormuksia, annan kun annankin! Ja Juhani, se petturi, joka saa talosta palkkaa, hänet minä ajan pois talosta. Se heittiö! Kyllä minä hänet opetan kultasormuksia kanniskelemaanJa emäntä torui ja rähisi niin, että koko kylä tuli katsomaan, mikä nyt oli hätänä. Samana iltana tuli myöskin lukkari kotia.

Kyllä minä hänen opetan kultasormuksia kantelemaan!" Ja Swartin emäntä hän torui niin, että koko kylä tuli katsomaan, mikä nyt oli hätänä. Samana iltana tuli myös lukkarikin kotia. Hän oli muuten ilokas mies, mutta tänä iltana oli hän äkäinen ja pahalla tuulella, ainoastaan hänen ruokahalunsa oli, jumalan kiitos, entisellään, ja kun hän oli saanut vähän suuhunsa, tuli hän hieman paremmalle päälle.

Ovi viereiseen huoneeseen aukesi ja sisään astui lihavanlainen nainen viidennelläkymmenellä. Hän oli puettu puoleksi talonpoikais-, puoleksi kaupunkilaistapaan, sormissa kultasormuksia ja korvissa pallukat. Hänen kasvonsa punottivat, hiki helmeili hänen kiiltävällä otsallaan. Hän näytti tulleen suorastaan kyökkitulen äärestä.

Ei hänellä ollut sormet täynnä kultasormuksia, kaksi vain vasemman nimettömässä, ei hän näytellyt joka ämmälle vaatevarastoansa, ei hän puhunut pahaa muille emännille piioistansa, eikä muillekaan ihmisille. Näköään oli hän tunteen ihminen. Suurissa sinisissä silmissä kuvastui syvä sielunelämä; lempeys ja kirkkaus loisti hänen otsaltansa.

"Saisinko valkeata?" sanoi hän sora-kielisesti ystävällisellä äänellä ojentaessa sikarinsa, jota hän näppi kauniilla lihavalla kädellä, jossa suuria kultasormuksia välkkyi. "Aivan kernaasti!" vastasi nuorukainen, joka ei tuntenut ketään seurassa, ja oli iloinen kun joku häntä lähestyi.

Alussa harjoitettiin vaihtokauppaa, sittemmin käytettiin arvon mittareina metalleja, varsinkin kultasormuksia, joita annettiin painon mukaan. Pukimina oli liinainen vaatekappale, jonka helmassa välistä oli rimpsuja, sekä sen päälle heitetty valkoinen villaviitta, jota ei kuitenkaan saatu koskaan käyttää temppelissä.

Niinpä sai hän ennen lähtöänsä vastaanottaa joukon lahjoja, niinkuin pullokoteloita, kelloja, hajuvesipulloja, piippuja, pistoolia, veitsiä, hammastikkuja, sikaria, pillerirasioita, raamattuja, rukouskirjoja, englanninkielisiä kirjoituksia kristillisyyden levittämistä varten villien sekaan, runokappaleita, silkkihuivia, kultasormuksia j.n.e.

Siinä oli ensinnäkin villakankaasta valmistettu viheriäinen kauhtana, joka oli minulle heti hyvään tarpeeseen alkavaa yökylmää vastaan. Eräästä sangen painavalta tuntuvasta mytystä löysin lähemmäs tuhat taaleria rahaa ja nahkapussin, jossa oli kultasormuksia, korvarenkaita ja solkia.