United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsh Tiflisissä vakuutti uudelle hallitukselle syvää kiintymystänsä ja lykkäsi syyn sotilaallisiin tappioihin keisarinnan niskoille. Hän oli, niin kertoi virallinen "Kaukasian armeijan lehti", saksalaisen puolueen johdossa, hän tahtoi saada aikaan Venäjän tappion ja oli suhteissa Saksan pääesikunnan kanssa, jolle hän kavalsi sotasalaisuuksia.

Tahdon kuulla niiden nimet, jotka rohkenevat väittää, että Suomi oli vapautettu velvollisuudesta taistella vapautensa ja kuninkaansa puolesta. Sitten kun moni muu oli sitä sanonut, sanoi sitä Sakarikin. Sakari! hän oli konna. Ja sittenkin olitte hänen ystävänsä kunnes tulitte hänen murhaajakseen. Oikeastaan hän kavalsi minut, kuninkaansa ja Ruotsin valtakunnan.

Ja usein hän perästäpäin väitti, että hänen marssinsa olisi saatu aivan estetyksi ja hänen armeijansa jäänyt ihan auttamattomaan pulaan, jos vaan parisataa uljasta miestä olisi ollut Strath-Fillanin ahteita puolustamassa. Mutta huolettomuus, joka on tuonut turmion niin monelle väkevälle joukolle ja vahvalle linnalle, kavalsi tällä kertaa Argylenkin alueen vihollisten käsiin.

Tiedämme että hän se Wrangelin kavalsi. Buddenbrock ymmärsi vaan sanan Wrangel, mutta arvasi muut. Hän olisi vastannut kansan uhkaan, mutta eihän se ymmärtänyt hänen puhettaan. Yhä vielä majuri seisoi suojelusmuurina. Voimat eivät oikein kestäneet, mutta sitä ei kenenkään pitänyt huomata.

Saksalaisena hän muka toivoi Venäjän tappiota ja kavalsi valtiota ja sotajoukkoa. Eivätkä yksin sivistymättömät uskoneet kertomusta Tsarskoje Selon ja Berliinin välisestä maanalaisesta puhelinjohdosta.

Eipä sillä ja sen vuoksi, vaan ilman kysäsin. Syltä sijaa suutarille! lausui Jaakko, vetäessään pitkää säiettä ja töykkäsi tahallaan muuatta lähellä olevaa toveriaan. Eläpä töyki isäntä vierastasi! lausui tämä. Minkä sille teen? Tiellä laiska riihessä! tiedäthän sen. Syntyi suuri hälinä. Tuo Ralle kavalsi tuon vesikorvon kumoon, vaikka juuri pääsin kieltämästä Tolaria, lausui Juuso.

Samaan aikaan kuin hänen ystävänsä Pietari de Vineis häntä kavalsi, ottivat Bolognan asujamet vangiksi hänen rakkaimman poikansa Enzion. Surevan isän kerrotaan tarjonneen lunnaiksi niin pitkiä kultavitjoja, että ne täyttäisivät koko kaupungin ympäri, mutta ei edes siitäkään hinnasta annettu hänelle poikaansa takaisin.

Mutta ei kestänyt kovinkaan kauan, ennenkuin hän taas, niinkuin huonosti kasvatettu koira isäntänsä silmän välttäessä, kavalsi itselleen kielletyn palasen ja livisti sen kanssa tiehensä. Olisin säästänyt itseltäni monta mieliharmia, jos olisin alunpitäen tiennyt, miten sellaisten suhteen on meneteltävä.