United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sentähden tultiin wihdoin siihen päätökseen, että Heikki rupeaa maksamaan toisille weljille heidän osansa ja ottaa maksaaksensa kaikki tilan wanhat welat. Niin, Heikki oli nyt talon isäntä, mutta ei suinkaan tuo isännyys kadehdittawa ollut.

Hän luopui niistä ja rupesi kaikkein jalompain pyrintöin johtajaksi kumppalein kesken. Yhä suuremmaksi karttui hänen ympärilleen kunnollisten ylioppilaitten joukko, ja wiimein wihdoin uskallettiin käydä wallitsewan raakuuden kimppuhun.

Muutaman wuoden kuluttua oli minulla niin paljon säästössä, että päätin palata kotiin, mutta nyt sairastuin pitkälliseen tautiin, jonka wuoksi ei ollut toiwoakaan kotiin päästä. Wihdoin antoi tauti kuitenkin perään niin paljon, että woin yrittää, ja nyt olen tässä.

Molemmat ratsastiwat hetkisen ääneti; Flemingin muoto oli wakainen, pian synkeä. Wälin hänen huuliltaan pääsi kuuluwa hm!, mutta mitään sanoja ei häneltä tappelun perästä ollut kuultu. Wihdoin hän kääntyi wähän Iiwariin päin. "Se oli kuitenkin wälttämätön, wai kuinka sinä, Iiwar, arwelet?" sanoi hän juuri kuin omaatuntoansa rauhottaen. "Tietysti se oli wälttämätön", wastasi Iiwar.

Kauan makasi hän wielä sairashuoneessa, mutta Kaarina ei lähtenyt hänen wuoteensa wierestä, ennenkun tuo rakas, ruhjottu, jalkansa menettänyt isäkin woi jättää tuskaloisen ja pitkällisen sairaswuoteensa. Wihdoin koitti se päiwä, jolloin Kristo kirjoitettiin ulos sairashuoneesta; loppuhoito uskottiin Kaarinalle yksinään.

Se oli ollut wiimeinen hengen weto, wiimeinen hengen puhallus. Kummallinen tunto wihlasi Annan sydämmessä. Hän tunsi werensä jäätywän ja waipui näännyksiin. Hänen tuntonsa oli hänet jättänyt, ja raskaat huokaukset oliwat hänessä ainoat elämän tunnus=merkit. Anna oli wihdoin nukkunut. Mutta rauhattomat unet säikyttiwät häntä wähän wäliä walweille.

Kun Mikko oli kadonnut näkywistä, palasiwat kaikki muut huoneesen, Juho yksin jäi wielä sittenkin kauwaksi aikaa kujalle ja katsoi yhä waan siihen suuntaan, johon hänen poikansa oli mennyt. Mitä lienee Juhon sydämessä silloin liikkunut, emme tiedä, mutta sen me tiedämme, että kun hän wihdoin kääntyi menemään huoneesen, nousi hänen rinnastansa sywä huokaus.

Ne oliwat kirjeitä, tulleet jo aikoja sitten, mutta hän luki niitä toisen toisensa perästä; sitä hän jo oli tehnyt monesti ennenkin. Kun wiimeinen waipui hänen kädestänsä pöydälle, kirkas kyynel näkyi wärisewän hänen silmässänsä ja putoawan wihdoin hänen kädellensä.

'Ethän sinä, Kalle, taaskaan nuku', sanoin hänelle wihdoin toisesta sängystä. 'En. 'Mikä sinua huolettaa? Olet iltapäiwällä ollut niin kummallinen. 'Matka. 'Matka, mikä matka? 'Se, että lähdemme huomen=aamulla pois. 'No, mutta Herran tähden, Kalle! Mitä tämä merkitsee? 'Sitä, että mitä pikemmin joudumme tielle, sitä parempi. 'Ollaanhan nyt edes tämä wiikko, niinkuin olemme luwanneet.

"Eihän tuota saa auki", wastasi ukko ja hän rupesi oikein hartiain woimilla repimään ja riuhtomaan, ja wihdoin wiimeinkin owi aukesi. Minulle tuli jo niin wilu ulkona, pitkällisen owen aukaisemisen aikana, että hampaat suussani kalisiwat.