Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Sinä iltana ei puhuttu asiasta mitään, eikä wielä toisenakaan. Minä elin wain entistä elämääni eteenkin päin: join, kun niin sopi, tulin juowuspäissäni kotiin milloin wain tahdoin, eikä waimoni nurkunut minun käytöstäni enää koskaan.
Tuo waimoni puhe ei ollut mielestäni oikea, koska arwoa oli minulla mielestäni kylläksi, sillä minä olin rikas ja usea kyläläinen oli minulle welassa. Usein kysyttiin minulta neuwoa sekä yksityisissä että yhteiskunnallisissa asioissa. Kaiken tuon tähden luulin waimollani olewan oikeuden pitää rauhan rinnassaan.
En huomannut heittää irti kuolleen waimoni kädestä, waan yhä istuin hänen wuoteensa wieressä ja katsoa tuijotin hänen kalpeihin kaswoihinsa, joista kuolon rautainen käsi oli puristanut wiimeisenkin elon menin. Jumala tiesi kuinka kauan olisin siinä istunut, jos eiwät muut olisi tulleet ja muistuttaneet minua lähtemään siitä pois.
Jonkun aikaa tuommoista surullista ja kuolettawaa elämää elettyämme, saimme surullisen tiedon, että Tiina oli kuollut. 'Woi rakas sisareni! Kuinka nuorena jouduit sinä kawaluuden ja itsekkäisyyden wiattomaksi uhriksi! huudahti waimoni ja hän pillahti katkeraan ja hillitsemättömään itkuun.
Tästä hetkestä alkoi onnemme aurinko laskeutua. Waimoni tuli niin totiseksi, synkäksi ja yksinäiseksi, että minua oikein peloitti. Ei yhtään ystäwällistä sanaa, ei yhtään lempeätä silmänluontia, ei yhtään suosiollista hymyilyä; hän oli kerrassaan niinkuin joku weistokuwa.
Minä olen jo puristanut Teidän, niinkuin waimonikin sydämen kuiwaksi kyyneleistä! Itselläni olisi wielä kyyneleitä, mutta ne owat woimattomat, niiltä puuttuu tahdon woima. Kaikki on mennyt, kaikki on hukassa! Mennyt on miehen arwo ja kunnia, mennyt on waimoni ilo ja terweys, menetetty on wanhempien ilo ja toiwo ja murhe ja kyyneleet owat saatetut sijaan.
Ensi kerralla, kun noita tunteita rupesi sieluuni ilmestymään, olin waimoni kanssa kahden kamarissa. Hän maata riuotti waate päällä wuoteessa sillä hän hiwui jalkaselta puoli=unessa, kalpeana ja waljuna, niin heikon näköisenä, ettei hänessä näyttänyt elinwoimaa olewan muualla kuin sydänkuopassa.
Olimme päättäneet laittaa joulukuusen ja käskeä naapurien lapset ympäristöltä leikkimään sen ympärille. Se laitettiinkin mitä muhkein ja waimoni piti sen koristuksista ja makeisista huolen. Hän ripusti siihen mitä moniwärisimpiä tekokukkia, joiden wäliin hän sijoitteli kynttilöitä ja monen moisia hedelmä= ja leiwosmakeisia.
Hänen silmänsä oliwat wesissä ja hän sanoi minulle hiljaa: 'tulkaa, isä, äidin kamariin, hän kaipaa teitä! Minä aawistin, että waimoni oli kuolemaisillansa, ja kylmä wäristys käwi ruumiini läwitse. Pikku Kerttu käweli edellä, ja minä seurasin jäljessä. Hän awasi hiljaa kamarin owen ja niin astuimme molemmat kamariin. Minä hämmästyin.
Kirjani ja todistukseni hankkiwat minulle waalisijan, sillä kaikki arwolauseeni oliwat walkoisella paperilla puhtaat ja wirheettömät, waikka itse todistusten saaja ja omistaja oli tahraantunut, likaantunut, oli mennyt mies. Näinä aikoina hankki waimoni julkista eroa minusta, aikoen mennä isänsä tykö.
Päivän Sana
Muut Etsivät