Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Ei missään muussa maaosassa vuorijaksot, vuoriryhmät, ylä- ja alatasangot, laaksot, järvet ja virrat niin vaihtele keskenään kuin Euroopassa. Suurin osa Euroopaa on kuitenkin alankoa. Maaosan itäinen puoli, aina Pohjanmereen saakka, kuuluu siihen. Keskeltä mannerta kohoavat Alpit korkeuteen. Niinkin korkeat kuin nämä ovat, ovat ne ainoastaan vähennyskuvia muiden maaosain suurten vuorien rinnalla.
Kaiken tämän kylässä häilyvän liikkeen näkeminen pelätti kyyhkysiä, niin että ne vetäytyivät vuorien puoleen, joiden laitoja ja juuria pitkin ne lentivät tiheissä joukoissa, jotka vetivät huomiota puoleensa sekä nopeain liikettensä että suunnattoman paljoutensa tähden.
Täällä ei ole vaihtelevaisuutta, ei kauneutta; sitä, joka on elänyt vuorien ja metsien keskellä tämä yksitoikkoinen ja loppumatoin tasanko painaa, niinkuin vankia painavat vankilan seinät. Kuitenki on tämä seutu viheriä ja hedelmällinen. Näillä laveoilla näkyaloilla on oma kauneutensa.
Ja niinkuin lapsi suloisella leletyksellänsä herättää äitiä, niin näyttivät Vent'in kellon äänet aurinkoa herättäneen; se avasi silmänsä ja ensimäisen silmäyksensä säteet loistivat lumi-vuorien yli, luoden idässä vuorien huipuista äärettömän, leimuavan rovion.
Oetz-laakson pohjassa kulki vieras matkustaja. Pyörryttävän korkealla vuorenrinteellä hänen yllänsä seisoi tyttö, joka tuolta alhaalta ei näyttänyt suuremmalle, kuin alppi-ruusu, vaan kuitenkin selvästi näkyi kirkkaan sinistä taivasta vasten ja vuorien loistavain jää-piikkien välissä.
Me saavuimme tuohon ihanaan seutuun, jossa tiet kulkevat kovalla kalliolla, jossa kuuset ja muratit kasvavat vuorien rinteillä, jossa hopeankirkkaat kosket hyppelevät kivien välissä ja kristalli-puhtaat purot lirisevät, ja jossa kansa on yksinkertainen tavoiltansa, mutta sydämellisesti ystävällinen. Pian huomasimme, että olimme kaukana tuosta teeskennellystä maailmasta.
Yön rauhaan hyvästi jättelevä illan rusko punasi korkealle taivaan rannan jyrkkiä seiniä, syleili harmaita kallioisia vuorien rintoja, ystävällisesti suuteli järvien mutkikkaita heinikkorantoja. Minä olin kuin reestä pudonnut ja tielle jätetty. Katselin aikani niitä kultalaitasia pilvenmöhkäleitä, jotka hiljalleen omia aikojaan uiskentelivat ilman avaruudessa.
Niinkuin taajaan talvissäin lumen hahtuvat lankee, kun sit' on hankkiunut satamaan Zeus selkeäneuvo, ihmeeks ihmisien vasamansa ne valkeat kylväin; tuulet tyynnyttäin yhä lunta hän viskovi, kunnes verhoo vuorien harjanteet se ja kalliotörmät, vainiot viljelijäin, kedot, laidunmaat apilaiset; peittyvät niemekkeet, meren partaat vaahtoavaisen, vain vesi vellova luo lumen yltään; mutta se kattaa ylt'yli kaiken muun, kun Zeun sade sankkana lankee: noin kivet taajaan kiiti nyt singoten toisa ja toisa, iliolaisia kohti, ja heiltä akhaijeja vastaan; pitkin muuria valtahinen kävi ryske ja pauhu.
Käyskelimme Pistoian kaupungin katuja, pistäytyen tuon tuostakin kirkkoihin, tähystellen sieltä tultuamme vanhoja palatseja ja pysähtyen helteeltä suojaa etsien holvien alle ihailemaan torneja, huippuja, päätyjä ja pilareita; silloin tällöin teki katse kaaren ylös Toskanan vuorien huipuille ja rinteille.
Pihalla tuli muuan mies häntä vastaan ja sanoi olevansa huolen puntari. Minä vakuutan vannotulla valalla, sanoi hän äidilleni, että poikasi matkusti Englantiin. Matkusti; mihin matkusti, huusi siihen äitini, päältä vuorien, halki metsien, takaa merien, alta alimmaistenkin katukivien tahdon minä hänet etsiä ja tallelle saattaa, sillä hän on minulle kalliin mailmassa, hän on minun ainoa poikani!
Päivän Sana
Muut Etsivät