United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei mikään muu, kuin Arnold Beidermann'in taito ja hänen tyttärensä hellä vaaliminen olisi voinut kirvoittaa minua tästä kamalasta sairaudesta; ja arvelenpa että varmaankin parantumiseni aikana, jolloin kiikkuilin kuistin käsipuihin kiinnitetyssä riippumatossa, jolloin ei mulla mitään muuta tointa ollut ja voinko parempaa halutakaan? kuin tarkastella ympärilläni hyörivän neidon hentoa olentoa sekä tuontuostakin nousta torumaan huoneen ympärillä kirmailevien Tsululais-nulikoiden vallattomia hassutuksia; silloinpa varmaankin, kun sairaus oli multa ryöstänyt voimat siihen määrään, ett'en jaksanut edes kirjaa pitää kädessäni ja minun oli niinmuodoin pakko hakea hauskuutta omista mietteistäni, silloin hämärästi alkoi valjeta minulle, että ihmeellisen ihanalta mahtaisi tuntua saada ainaiseksi pitää rinnallaan tuollaisia armaita kasvoja.
"Minä olen menetellyt omantuntoni mukaan," koitin minä vakuuttaa itselleni... Se ei ole totta! Tahdoinko minä todellakin, että asia niin päättyisi? Onkohan minun mahdollista erota hänestä? Voinko olla häntä ilman? Mieletöin! mieletöin! huudahdin minä katkerasti... Sillä välin oli yö synkkine varjoineen laskeutunut maan yli. Pitkin askelin minä riensin siihen taloon, jossa Asja asui.
Mikä on parempi, ettäkö se kuolee minun käsiini, taikka kasvaa isoksi hänen hoidossaan? Saako sieluni rauhaa, jos se tapahtuu? Voinko siitä luopua? Voinko katsella, kuinka Hookon perustaa itselleen semmoisen jälkimaineen! Kuinka kuollutta ja tyhjää on sisässäni, ja ympärilläni! Ei yhtäkään ystävää ; Islantilainen! Ei, herra, hän seisoo etusuojassa puhutellen vahtia.
Vendale kääntyi ympäri ja seisoi Margueriten holhojan edessä silmä silmää vastaan. "Olen tullut tänne," jatkoi Obenreizer, "tiedustelemaan voinko olla teille joksikin hyödyksi. Toimitukset kutsuvat minua muutamaksi päiväksi Manchester'iin ja Liverpool'iin. Saattaisinko ehkä samalla kertaa toimittaa teille jotakin?
Asia ei kannata puhumista mitä siitä siis niin ällistytte? Voinko minä siihen mitä, että tämä Loviisa on minulle niin vastenmielinen? Ja olenko minä syypää siihen, että tämä itkullinen naama aina näyttää siltä, kuin tahtoisi hän pyytää sekä Jumalalta, että ihmisiltä anteeksi, kun on niin rohkea, että on ollenkaan olemassa?
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Olkoon siis, kuten käsket sen, Zeussynty Skamandros. Vaan minä miehiä Ilionin tapan korskia, kunnes kaikk' ajan heidät kaupunkiin sekä Hektorin kanssa 225 koittaa saan, hänet voinko ma voittaa vai minut hänkö." Virkki ja heit' ajamaan kävi vahvana kuin ikivallat.
Tai hymyilkää, ja houre kallis hälle tuo jättäkää, jot' ei mun uskoni, ei teidän eikä muslemien kiellä. NATHAN. On mullekin se kallis! Hyvä Daja, käy, katso, voinko puhutella häntä. Ja sitten korskan suojaenkelin mä etsin sen. Jos vielä suvaitsee tääll' luonamme hän viipyä, jos vielä ritariks ilmenee niin töykeäksi, mä hänet löydän varmaan ja tuon tänne. DAJA. On aie rohkea.
Molemmat seisoivat nyt tuon salaperäisen tuvan seinustalla, ja kylmä sumu ympäröi heitä. Tyttö katseli kauan ja syvästi tutkien nuorta miestä, joka kärsivällisesti odotti hänen selitystään. Te tunnette minua vielä vain vähän, aloitti tyttö heikolla äänellä; voinko minä siis pyytää, että te osoittaisitte minua kohtaan täyttä luottamusta!
Ja luulen tulevani toimeen noin kuusi tai kahdeksan vuotta omilla rahoillani. Rouva Rabbing näytti helpotuksesta hengähtävän. Se on hyvä, hän sanoi. Pankaa sitten toimeen päätöksenne! Tietysti teen minä sen, vastasi Johannes lujasti. Mutta minun on tehtävä vielä enempi. Mitä? En tiedä, voinko sanoa sitä teille. Minulle te voitte kaikki sanoa.
Sillä minä tunsin, että Steerforth jotenkin halveksi häntä. Steerforth heitti tämän aineen vähäisellä pään nyykkäyksellä, hymyili ja muistutti, että hänkin mielellään näkisi tuon vanhan toverin, joka aina oli ollut kummallinen kala, sekä kysyi, voinko antaa hänelle mitään syötävää?