Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
"Antakaa vaimonne nukkua rauhassa", vastasi Antero, "voinhan aamujuomattakin tulla toimeen." "Vaan minne aiotte?" kysyi isäntä ihmetellen. "Tahdon, ennenkuin menen kaivokseen, vähän samota Jumalan vapaassa ilmassa. Tänään taas saan tuskin nähdäkään aurinkoa, koska vasta illalla jätämme tunnelin." "No, sitte ottakaa matkaanne tarpeeksi ruokaa", kehoitti isäntä.
ANTON. (Ottaen ylös hattunsa) Kaunista kyllä, lyödä hattua päästäni. Mitä aattelen sinusta? Voinhan tuskin uskoa sinua sisareni Maijan tyttäreksi, itse hyvyyden ja laupeuden lapseksi; mutta tämä on heitto isältä, heitto isältä, näen minä. (Erikseen ja riemuiten) Minä onnistun, onnistunpa! Ah, tämä mursi hänen korskeutensa rautapaidan! (
"No, nyt he käyvät toistensa kimppuun," huusi Lauri ja nauroi, jotta hän oli vähällä tukehtua. "Voinhan minä yhtä pian tulla isännäksi talossa kuin sinä," sanoi Niilo tyynesti. "Herra Jumala," huudahti Aagot, "muistakaahan toki että isänne vielä elää. "Aivan niin! ja hän elää vallan terveenä," kuului sängystä. "Jos olette aikoneet hautajais-olutta minulle panna, niin totta tosiaan juon sitä itse."
»No, voinhan tehdä sen», vastasi hänen nuoruutensa lemmitty. Kotvan aikaa kävelivät he taasen ääneti rinnatusten. Näytti melkein, kuin ei heillä olisi mitään sanottavaa toisilleen. »Regina odottaa!» huusi ääni Boleslavin povessa.
"Teidän pitää avata sille pienelle kukkia myyvälle tytölle ja päästää hänet sisään." "Kukkaistyttökö?" "Niin." "Ostaako herra kukkia?" "Ostan." "Voinhan minä saada rahat ja ostaa kukat ulkona etehisessä, niin pääsemme kuljettamasta sitä likaista tyttöä huoneisiin. Herra ei sitäpaitsi osaa tinkiä." "Ei, hänen pitää tuleman tänne sisälle." "Mutta miksi niin?"
Hän oli aamulla sanonut olevansa tänään koko päivän yksin kotona. Ja se rohkaisi. Kenties se olikin vain huomautus, vaikkei hän tahtonut suoranaista kutsua antaa. Minä läksin, luvaten tiedon saattaa. Voinhan jos en muuta, niin ainakin kutsuttaa hänet ulos. Tiesin huoneen, jossa hän asui, enkä siis pelännyt väärään paikkaan joutuvani.
Ja voinhan vielä senkin hyväksi tehdä työtä, nyt kun olen päässyt ylioppilaaksi, vaikk'en aijokaan sille antautua. Ylioppilasosakunnissahan ahkerasti toimitaan kansanopistojen kannattamiseksi. Ja ylioppilasten velvollisuus se onkin, väitti Aini totisesti.
Kukapa hennoisi mielesi pahoittaa? Voinhan sitten hypätä ilman vain hauskuudekseni. Onneksi on toki ristikko kyllin vahva. Nyt muistan jotakin. Tahtooko kreivi luvata minulle yhden asian? Minkä asian? Sen, että saan nähdä kuninkaan ja kuningattaren oikein läheltä. Tietääkö kreivi, että sitä olen niin kauan toivonut.
Kunhan kerran olen poissa, niin voinhan jotain keksiä ja kirjoittaa... Kirjeessä se käy niin paljoa helpommin. Mutta on tämä kuitenkin ikävä juttu. Vaan mitä minä voin, enhän voi teeskennellä, kun kaikki minua kyllästyttää... Oli kuitenkin ikuinen onni, etten saanut tahtoani läpi. On minulla sentään onni vielä toverinani, ainainen hauska ystäväni...
Muutamaksi sekunniksi vain. HILMA. No, voinhan minä sitten. Mutta jos sinulla vaan on jotakin vehkeitä HILMA. No, olkoon menneeksi! ONNI. Ovatko ne nyt oikein hyvästi suljetut? Etkä tirkistä yhtään? HILMA. En yhtään. Kaikki on mustaa kuin sydänyöllä. ONNI. Paikalla, paikalla! Yks kaks kolme. No nyt! Mitä tämä on? ONNI. Salaisuus salaisuus vain. HILMA. Mutta mitä ihmeessä ?
Päivän Sana
Muut Etsivät