Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Kun hätä on mulla, Hän tietävi tulla, Virvoitusta tullessa tuo, Ja siitä mun sieluni juo. Mull' on toivo ja pelko, Kun ei näy polku, Jos Hän sitä nähdä ei suo. Mä murhehdin sitä, Ah, kuinka mä pitää Voin tallella sen tavarain, Kuin Jesukseltani sain. Se oi! pian puuttuu: Taas kaikki nyt muuttuu Mun toivoni pelvoksi vain.
Näin on minun tapani tehdä, selitti hän, kun jostakusta syystä olen kovin liikutettu. Ja, totta puhuen, olen niin kummastuksissani, kun näen teidän tulleen tutuksi Phoeben kanssa, että että, jos ette pahaksi pane, ottaisin vielä yhden kierron lisään. Sen hän myös teki ja näytti siitä saavan sangen suurta virvoitusta. Molemmat miehet seisoivat nyt tytön vuoteen ääressä ja tämä nypläsi pitsejään.
Siitä syystä Aika nyt erittäin heidän luokseen riensi, niinkuin palvelija, joka tulee herralleen toivottamaan onnellista uutta vuotta; ja uutta virvoitusta, uutta voimaa, uutta toivoa hän heille toikin.
Hämärässä hän salaisesti tulee etsimään halpaa virvoitusta minun seurassani ja kuuntelemaan niitä uutisia, joita minä päivällä valhepuvussani ongin. Kertomukseni, herra, on lyhyt ja yksinkertainen. Me olemme teidän vallassanne; minä en koeta luovuttaa teidän välitystänne, vaan sen sijaan anon teiltä turvaa." "Kallis Honain, se on tarpeetonta.
Pilvi musta maahan sataa virvoitusta; leimaus silloin jyrähtäin iskee päin. Kuulkaa häivytystä, hoi! Kellot soi! Illan suu ruskottuu; niin ei hohda päivän koi! Tupruu sauhu! Valtaa kauhu kaupungin. Tuli puhkee paloon roimaan, yli kattoin karkeloimaan liekit lentää, päästen voimaan.
Ma uinun höyhenpatjoilla, Ja veljeni puulla paljahalla, Tai kulkee mieron matkoilla, Yöt kärsien usein taivas-alla. Kun mulle taitehen kukkaset Jaloa luovat virvoitusta, Niin veljyt raukalle lapsoset Soi puutevirttä ja ruikutusta. Ja kuitenkin, voi kuitenkin!
Päivä oli hyvin lämmin ja rasittava kuumuus saattoi halajamaan lepoa ja virvoitusta. Sitä saimme nauttia n.s. apostolein kaivolla, jossa suloista vilvastuttavaa limonaadia ja suojaa avonaisessa majapaikassa oli tarjoaa matkamiehille.
ANTTI. Mutta olenpa väsynyt, kuin tallukka. LIINA. Seuraa minua, niin hankin sinulle jotain virvoitusta. Ai, ai, ai, kun ihan jalat tahtovat katketa. Vihdoin viimeinkin menivät. Nyt riennän Heiskaselle kertomaan, mitä olen nähnyt ja kuullut, ehkäpä voin imelä pelastaa ohrat ja lampaan puolikkaan, kultakin juuri tuohon parahiksi, kun köyhällä ihmisellä on pienen ansion tilaisuus.
"Menkää ja istukaa pöytään, kunnioitettavat herrat," sanoi hän, "minä kuitenkin täytän pari kannua parhaalla viinillä, että teillä olisi jotakin virvoitusta pöydässä; mutta sitte pitää teidän antaa minullekin iso kappale leipää teidän kanssanne, edellä kaiken ei puhua abbotille, että te tahi minä olemme käyneet kellarissa." "Sinä puhut kuin Salomo," huusi Markus isä ja tanssi Petterin kanssa.
Ja kiihko-äänill' intohimoisilla Se veltot hermot nosti tuntoihinsa Tuon seurakunnan, jok' ei virran vilppaan, Vaan viinalasiensa ääress' istui Ja imi suin ja korvin "virvoitusta", Yön lopettaen aamun uupumukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät