United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
LIND. minun asianajajani sanoi aina, ett'ei minun millään tavalla pitänyt luopuman oikeudestani. RUOTSILA. Ja herrassyörinki Vingler käski minun pitämään oikeudestani kiinni. LIND. Ovat ne kyllä seljän takana meille nauraneet! RUOTSILA. Ja meitä tyhminä talonpojan tolvanoina pitäneet! LIND. Kuin semmoisen rahan meiltä kiskoivat!
Ja vaikka se maksakoon koko minun eloni ja oloni, niin ei hänen pidä voittaman! VINGLER. Aivan niin, oikeus on aina oikeus! RUOTSILA. Seitsemän ajastaikaa on tämä riita jo kestänyt! Näinä seitsemänä vuotena on minulla ollut harmia enemmän kuin koko lampi maksaa. VINGLER. Sitä suurempi on ilonne, kuin kerran voitamme asian! RUOTSILA. Se hävitöin koira, tuo Lindi!
VINGLER. Ei siitä mitään, herra Ruotsila, minulle se ei suurta väärää tehnyt. Vaan missä te pidätte majaa näin vähäisessä ravintolassa? Teidän vertaisenne mies varoissa! RUOTSILA. Elkää joutavia; talonpojalle on tämä majatalo kyllä hyvä. No, no herra Ruotsila, kuinka niin voitte puhua? Te olette rusthollin isäntä, rikas mies!
RUOTSILA. On nyt päättynyt! LIND. Päättynyt se on, kuin onkin! Edelliset, Kaski, Vingler. Johan päivä alkaa valjeta, herra herrassyörinki. Eivätkö, lempo vieköön, ole tukkanuottaisiila. Erillenne, hyvät herrat! Mikä täällä on, mikä hätänä, yövartija toi juuri nyt sanoman minulle, ja minä läksin joutuisasti teitä vapauttamaan kuka teille pahaa tekee, herra Ruotsila?
Herrassyörinki Vingler on taitava mies! LIND. Sepähän sitte nähdään! RUOTSILA. Jaa, jaa, kyllä se nähdään! Tämä riita saattaa sinun vielä tilaltasi LIND. eli sinun lampeen, Sen hyvin kernaasti suon, että ähmissäsi hukutat itsesi siihen. RUOTSILA. Hyi, hyi, sinä olet jumalatoin! LIND. No, oletko sinä kristitty olevinasi? RUOTSILA. Enhän minä muka kristitty ole!
Vaan kuin minä näin muotoin en suostunut hänen tuumiinsa, tulee se kanalja ja sanoo yht'äkkiä että kalalampi muka oikeutta myöten kuuluu hänen tilaansa, vetää kaikenlaisia vanhoja riita-kirjoja, karttoja ja muuta törkyä eteeni ja tahtoo pakoittaa minua luopumaan lammestani. VINGLER. Se on hirmuista! RUOTSILA. Vaan tässäpä tapasikin miehen.
VINGLER. Vaan, hyvä Ruotsila, jos tietäisittekin mitä huolta minulla on ollut teidän asiastanne, mitä vaivaa ja respeliä teidän riitaveljenne on niin uppiniskainen!
Näittekö tämä aamuna, kuin hän tuli meille vastaan senaatin rapuilla, miten se veitikka naamaansa väänteli ja oli leppyisä olevinaan? Vaan minua ei hän pehmitä! VINGLER. Aivan oikein, pitäkää vaan päätie. RUOTSILA. Ja kohtahan se nyt saadaankin jo päätös, eikö niin, herra herrassyörinki? VINGLER. Aivan kohta, herra Ruotsila, korkeintaan parin kolmen viikon perästä!
VINGLER. Ettehän tätä kumminkaan minusta sanone? RUOTSILA. Ah, elkää panko pahaksi, vaan minulla on omituinen juomapääni; viini, jota joimme, oli hyvää, ja silloin puhun minä aina suuni puhtaaksi. Teitä en tuolla puheellani juuri tarkoittanut, minä rakastan teitä räkninkiinne asti hahaha? räkninkiä, ystäväiseni, räkninkiä ymmärrätte te kirjoittaa kuin mies!
Ja meidän pitää voittaa, luottakaa vaan minuun! RUOTSILA. Ja jos emme voita, niin alamme riidan uudestaan! VINGLER. Se ei ole tarpeen, me emme voi tapata! RUOTSILA. Hyvä, herra herrassyörinki hyvä. Lihavan sian lähetän teille vielä päälle päätteeksi, kuin tuomion kerran saan käsiini. VINGLER. Se ilahuttaa minua jo edeltä-käsin, ja hyvälle se tulee minusta maistumaan.