Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Toinnuttuansa kiittivät sydämmellisesti Jumalaa ja metsästäjiä pelastuksestansa. Ylös päästyänsä olivat he todellakin kurjannäköset. Läpimärät, kurassa ja li'assa kantapäästä kiireesen asti. Hölmö-muotoset ja jäsenet vilusta ja nälästä vapisevat. Vanha metsästäjä otti heidät muassaan asuntoonsa, jossa eukkonsa kaikin tavoin koki heitä saattaa entiseen terveyteen.
Eräät kiipesivät kalliolle kontistuen vilusta, painuen lumeen, liukastellen terävien kivien syrjihin, usein ilman leivättä, ilman tuletta, vaan yhä eteenpäin, vetäen olkapäillään tykkiä tappelivat vihollista vastaan ja ottivat hänen vangiksi; semmoisilla paikoin, joissa eivät tottuneet vuoriasukkaatkaan voineet päästä mihinkään, kulkivat Venäjän rykmentit ja tykit siinäkin istuttaen Venäjän sotalippuja.
Mene päivä männikölle, Kule kulta kuusikolle, Karkaa kataikolle, Lennä lehmäslypsykselle; Päästä paimenta kotihin Vilusta, pahasta säästä, Vilusta värisemästä, Pakkasesta parkumasta, Kannikkoa kaivamahan, Pyttyjä pyältämähän, Voivatia vuolemahan, Kirnua kolistamahan.
»Silloin on rintatauti pahalla puolella, kun ihminen alkaa hikoilla!» välähti hänen mieleensä kuin kuolemantuomio. Hän tunsi värisevänsä vilusta. Mutta hän huomasi samalla, että ulkona pihalla paistoi kesäinen aurinko. »Menen vähän päivänpaisteeseen lämmittelemään ja miettimään mitä on tehtävä», ajatteli hän. Hän oli niin heikko, että jaksoi vaivoin pihalle saakka.
Vaiti, mutta läähättäen, taluttaa Perttu vilusta värisevää vaimoansa, jolta juuri on ottanut pikku tytön omaan syliinsä. Suonenvedon tapaisella kouristuksella puristaakin Anni miehensä kättä ja tuskin jaksaisi hän oikeastaan enää pystyssä pysyä, mutta hermojen pinnistys antaa hänelle vielä vähäsen voimaa. Jo uupuu joukosta yksi ja toinen.
"Ehkäpä tämmöisenä yönä eivät meitä karkoittaisi, mutta meidän täytyy kulkea hiljaa, ett'eivät kuule." "Oliko siellä lämmin." kysyi Margery. "Lämmin!" kertoi hän vilusta väristen. "No, niin, on siellä lämpimämpi kuin jonkun sillan tai portaiden alla, tai kuljeksia katuja pitkin koko yön.
Tule minun kanssani. Sinähän väriset vilusta, raukka. RAHIKKA. Menethän, Selma. SELMA. Viekää minut minne tahdotte. XIII:s KOHTAUS. Minun täytyy sääliä sinua, mutta palvelukseeni en sinua voi ottaa. Oletteko hänen isänsä? NIILO. Olen. STEN. Te olette suuressa siveellisessä edesvastauksessa. Me koetamme kuitenkin toimittaa hänet »kotiin langenneita naisia varten».
Vangit olivat myöskin nukkuvinaan. Moni heistä voi siinä jotenkin hyvin, kun makasi, jalat suorana lämpimässä tuhkassa. Jotkut olivat myöskin saaneet kimpun kuusenhavuja päänsä alle; parempaa ei voinut toivoakaan. Vaan monipa myöskin makasi läpimärkänä ja vilusta väristen.
Ilma kävi teräväksi, purevaksi; korkeilta vuorilta viiltävät tuulet panivat ihmiset ja hevoset värisemään vilusta. Pian retkeili sotajoukko Pohjois-Amerikan kahden korkeimman vuorikeilan välissä. Nämä ovat Popokatepetl eli "Savuava vuori" ja Iztaccihuatl eli "Valkoinen vaimo". Indiaanilainen taru, joka on lumonnut nämä vuoret peljättäviksi aaveiksi, pitää, näet, jälkimäistä edellisen puolisona.
Ja sinä, vanha mökki, jäät nyt autioksi, mutta istuessani tuolla alhaalla lämpöisessä tuvassa, rakkaan mieheni rinnalla, muistelen kuinka täällä ylhäällä sinun kattosi suojassa itkien ja vilusta täristen olen viettänyt yksinäiset yöni, ja elinaikani tahdon pysyä kiitollisena ja nöyränä! Hän kääntyi ja laski kätensä Joosepin käsivarrelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät