United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olin johtokunnan kokouksessa ja sanoin itseni irti. Olen saanut tuon paikan Bakussa, josta teille kerran puhuin. VILANDER. No, sepä helkkarin hauskaa. Mutta sittenhän me tulemme sinut kadottamaan. Milloinka sinun pitää lähteä? HAMARI. No, täytyy ensin järjestää asiansa täällä. Kirjaviahan nuo ovat, mutta kun saan niin suuren palkan, niin ehkä pääsen kunnollisesti lähtemään parin viikon päästä.
Me nauroimme sille jutulle että olimme tukehtua. Se oli kahden aikana yöllä. Porttieeri näki ystävämme kuinka hän hiipi korridoorissa kuin mikähän valkoinen haahmu. Hahaha, hassu juttu, hahaha! Kyllä minä vähän muistan kuulleeni. VILANDER. Lundström sen tuntee paremmin. Tuleppas tänne, Lundström. Kerroppas veli senaattorille tuosta yöllisestä kohtauksesta Grand Hotellissa sinä tiedät.
Kyllä hän elää kauvemmin kuin me kaikki tässä, se vanha höpsäkkä, siitä voit olla varma. VILANDER. Niin niin, emmehän me tädin kuolemata toivo, mutta luonnonlakien mukaan, niin MIILI. Katsos eikö tämä bluussikangas ole ihmeen viehättävä, Yrjö? Eikö se minua vaateta ? No, joko sinä kävit? Mitenkä onnistui? Enpä tuo juuri minkäänlaisia hauskoja uutisia. VILANDER. Bakk? HAMARI. Melkeinpä.
Hän on sulkeutunut kamariinsa ja MIILI. No, mitä nyt pappa VILANDER. Niin, oletko semmoista ennen kuullut? Oma vaimoni! Niin, kaikkea tässä saa kokeakin! Mutta mitä muka hän sitten on olevinaan oikeastaan? Ihminen kuin minäkin yhtä hassahtava. Ei, minun pitää päästä hänen puheille se ei auta. Aivan tässä paikassa. Minä
AMELIE. Olen saanut kirjeen tyttäreltäni Berthalta. HAMARI. Hauskaa kuulla. Minä myöskin. AMELIE. Milloinka? Tänään? HAMARI. Tänään. AMELIE. Te tiedätte siis ? HAMARI. Ehkä kollationeerataan. AMELIE. Olkaa hyvä! Kun luet tämän niin olen matkalla Italiaan runoilija Jungin kanssa. Terveisiä! Bertha.» Onko se oikein? AMELIE. Oikein on. Ja mitä te nyt aijotte tehdä? HAMARI. En mitään. VILANDER. Mitä?
Mutta ei auta, rahaa minun pitää saada, muuten olen hukassa. Täällä minä nyt olen, herra asessori. VILANDER. Jassoo, Hentunen. No, astukaa sisään, astukaa sisään. Raitis ilma tänään. HENTUNEN. Niin, käyhän siellä semmoinen kylmä viima. VILANDER. Mutta Hentunen tulee nyt istumaan. Olkaa niin hyvä, kas tässä tuoli. HENTUNEN. Kiitoksia nöyrimmästi, kyllä minä seisonkin.
Varmempi siis turvautua Bakkukseen. VILANDER. No, tule sitten. SEITSEM
VILANDER. Jahah jahah, aijoin juuri tulla mutta sain vähän estettä. Hentunen se tahtoo sanoa Lundström AMELIE. Niin, missä Hentunen on että tulisi tarjoomaan? No, kuinka sinä olet noin hajamielisen näköinen? Mitä sinulle on tapahtunut? Voitko pahoin? VILANDER. En suinkaan en suinkaan. Olen vaan vähän hermostunut kun täytyy puhua ja kun ajattelen että Miili nyt tulee meidät jättämään
VILANDER. Kyllä hän minun tietääkseni vielä on hengissä, vaikka miehensä kuuluu häntä rääkkäävän nälällä ja muullakin tavalla, mutta hän on sitkeä kuin kumi. Muuten kuuluu koko talo jo olevan aivan rappiolla miehen juoppouden tähden. Niin, kaikkihan me saamme kärsiä tuhmuuksistamme. Mutta kuuleppas nyt. Niin kauvan kuin me vielä olemme tässä kahdenkesken, niin puhun sinulle yhdestä asiasta.
Hyvää päivää! VILANDER. No, mitäs pojalla on asiaa? Päivää! Onhan se assessori Vigilander itse? VILANDER. Tiedä huutia! No, mitä sinä tahdot? POIKA. Minä tulin pyytämään maksua niistä puolipohjatuista saappaista, jotka viime viikolla toin tänne kyökin puolelle. Piika vei ne sisään ja sanoi ettei herralla nyt ole rahaa. VILANDER. Pötki paikalla tiehesi kyllä maksu tänään lähetetään.