United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !


»Kyllä Jussista suutari tuleeLomppi pani piippuunsa. »Se on, tuo Lomppi, sellainen ilkeännahkainen, mutta ei sitä pelätä tarvitse», kuiskutti Esa suutarille. »Enkä minä juuri kesken pelkääkään», tuumi suutari. »Mutta, antakaahan nyt, suutari, viinaryyppy», alkoi Lomppi uudestaan. »Ei ole tässä viinoja.» »Köyhäpä sinä olet.» »Koskapa ne suutarit niin rikkaita lie olleet

»Eikö Kaaperi enää hurjastele, kun muita hurjuudesta moittiikysyi muuan Pikku-Karhun Ella. »Mitäs siitä köyhän hurjastelemisesta, ei se kestä muuta kuin niin kauan, kun viinaryyppy päässä pysyy, sitten se on kaikki... Eikä köyhällä ole mitä menettää, ei se köyhdy, se on aina yhtä rikas. Mutta rikkaat ne köyhtyy

Matliinskan luo minun nyt kuitenkin täytyy ... viinaryyppy nyt hyvää tekee ... niinpä tuo vilustaakin, että..." Merikadulle päin pyrki laiha mies ja pitkiä askelia kasoittuneissa lumikinoksissa harppaili. Tuolle valottomalle kadulle hän vihdoin poikkesikin ja pian Matliinskan pieneen pihaan hupeni ja sille ovelle kolkutti, jonka luona olevasta akkunasta valo tuon punaisen verhon läpi kuumotti.

Hän oli kotipitäjässään myönyt kaikki tilansa pölkkymetsät pölkkyherroille ja viimein koko tilansa; näin tavoin oli hän saanut useampia kymmeniä tuhansia markkoja kukkaroonsa. Kaikki nuot huomattuaan, rupesi Jäykkälän isäntä katumaan peruutustaan vieraan kelpomiehisyydestä, sillä hän piti pahana enteenä tuon "koljakin" ja oluen kelpaamisen, vaikkei hänelle ollut kelvannut viinaryyppy ruuan alle!

Runoilijoille on tarpeen kuulija niin kuin Ivan Kusmitshille viinaryyppy päivällispöydässä. Mutta kuka tuo Masha on, joka on sun rauhas poistanut ja saattanut sinut tuskaan? Eiköhän vaan ole Maria Ivanovna?" "Se ei ole sinun asias", vastasin minä närkästyen, "oli kuka hyvään. Minä en pyydä sinun neuvojasi enkä arvelujasi". "Oho!

Puolenpäivän aikaan herätettiin minut tavallisuuden mukaan suurukselle. Entiseen tapaani kieltäydyin syömästä ja minulle annettiin viinaryyppy, johon oli sekoitettu jotain parturin määräämää katkeraa ainetta. Aurinko paistoi »häkin» avoimesta ovesta sisään ja sen valo häikäisi ja kiusasi minua. Cluny istui pöydän ääressä korttipakka kädessään.

Hän oli todellakin laihtunut, auringon paahtama ja ryysyissä. Todellinen sankari! Ja niin hän horjahti. Oletko päissäsi? , olen vaan hiukan heikko. Heikko hän kyllä oli, mutta juovuksissa myöskin. Hänelle, joka oli niin voipunut, olisi viinaryyppy ollut kylliksi, mutta asemalla oli hän saanut kokonaista neljä. Mutta hänelläpä olikin todellisen sankarin koko innostus.

Hän tiesi kertoa kauneista hotelleista, joissa yksi viinaryyppy maksaa ruplan ja yökortteeri yhdelle hengelle viisi ruplaa. Sanoi hän nähneensä eräässä "lyst'-tarhassa" hyvin kummallisia eläimiäkin. Ja oikein toisia nauratti kuollakseen, kun hän jutteli hulluja tarinoita Pietari-reisustaan.

Hän pyysi anteeksi myöhästymistään ja aikoi istautua tyhjälle paikalle Missin ja Katariina Aleksejevnan väliin, mutta ukko Kortshagin vaati häntä, jos ei viinaryyppy kelvannutkaan, kuitenkin ottamaan voileipää pöydältä, jolle oli asetettu merikrapuja, mähnää, juustoa ja silliä.

Heti kohta kestinkihin ukko akkoinensa Kutsuttihin kirkkotieltä, vanhin poika kanssa. Piti viedä viinakannu, josta suuhun saatiin; Kuiva ol' se kahvipannu, mitäs sille taittiin. Eipä Kokin kestingissä haihtun't miehen hattu; Se oi' harva viinaryyppy, joka siellä sattui.