Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


Koria kotoinen leipä, Jos on täynnä tähkäpäitä; Vihavainen vieras leipä, Vaikka voilla voituohon. Villainen emosen vitsa, Ruokoinen isosen ruoska, Joskon viikon virpokohon, Rupeaman ruoskikohon; Vitsa vierahan verinen, Kyläläinen kynnäppäinen, Josko kerran iskeköhön, Tahi puolen koskekohon. Ohoh kullaista kotia, Armasta ison eloa!

Urbinumin bysanttilaiset valloittivat urhoollisesta vastarinnasta huolimatta, samoin Forum Corneliin. Verinen Johannes valloitti melkein koko Aemilian maakunnan. Goottien yritykset Anconan, Ariminumin ja Mediolanumin takaisin valtaamiseksi epäonnistuivat. Mutta pahempia sanomia saapui pian hellämieliselle kuninkaalle. Nälkä oli alkanut riehua Aemilian, Picenumin ja Tuscian maakunnissa.

Mutta kalveina, silmät pystyssä, seisoivat veljekset hurmeisella maalla. Punoittaen seisoi Timo, kourassa verinen, rapainen kirves, seisoi kuin kaskea hakkaava mies. He taisivat tuskin käsittää mitä oli tapahtunut. Kaikki tuntui heistä kamalaksi uneksi, kun he muistelivat kärhämätä, joka tuimana tuulispäänä lähestyi heitä, riehui vilauksen aikaa heidän keskellänsä ja raukeni äkisti jälleen.

Pari viikkoa sitten oli Rompu itse samalla salolla tappanut kaksi ilvestä ja kolmatta kauan ahdistanut, kunnes sudet kesken ajon hyökkäsivät koirain kimppuun, repivät ne palasiksi ja söivät suuhunsa, ennenkuin jälkiä seuraava Rompu ennätti sille paikallekaan, jossa tuo verinen leikki oli tapahtunut.

Gall iskevi keihäällään Ja teräs Rurmarin välkkyvi Ja Klesamorilla miekka Kädessä verinen on." Morannal nyt vihastui Ja kilpeään kilahutti hän, Ja huutaen sotarintaan Sen käski hiljenemään. "Häpeelläkö", huusi hän, "Mun harmaat hapseni peitätte? Omatko poikani tahraa Mun puhtaan kunniani? Ja Finjalin kanteleen Surusta vaieta täytyykö, Ett'ei tää häpeätyönne Vois' soida kielistä sen?

Olen sen jo usein huomannut... Voisi luulla, että hän minua vihaa. Minkätähden?" Kolmas haavoitettu oli veli Starck. Istuen eräässä nojatuolissa, hän yhä kantoi augustinolaista pukuansa, päähine oli ta'apäin heitetty, niin että saattoi nähdä hänen otsallaan kääreen, joka vielä oli vallan verinen. Vieressä, pienellä rahilla Fridolin hänelle piti seuraa.

Hän itki silmin kuusin, veet ja vaahto verinen tippui kolmen leuan alta. Hän joka suunsa hampain syntist' yhtä kuin loukuin louskutti, niin että tuskaa hän tuottaa kolmelle yht'aikaa saattoi. Mut etummaista pahemmin kuin hampain hän kynsin raastoi, niin ett' usein iho poiss' oli aivan päältä selkärangan.

Mutta, vaikka näissä töissä miehuullinen, ei Ilmarinen kuitenkaan ylimalkaan ole mikään sotasankari. Oikein esim. hämmästymme nähdessämme, ettei vaimonsa murhaajan rankaiseminen miekalla, ettei verinen kosto verisestä työstä hänelle ollenkaan johdu mieleen.

Muutamia kuukausia sitten, tuona yönä, ilmestyi hänen verinen, kalpea, vihaa hehkuva kuvansa minulle kostonjumalan tavoin. Sydämeni vetäytyi kokoon kuin kuumetaudin käsissä. Ja peloittava ääni sisässäni sanoi: tämän verityön vuoksi valtakuntasi hajoaa ja kansasi joutuu perikatoon."

Väkivalta sijass' oikeuden, Verinen ja julma sortovalta Imee voiman kansan ytimistä, Kuni verimadot jäsenistä Nukkuvaisen rauhallisen yöllä, Joka herää vasta tuskihinsa, Koska verenvuoto-kuumehessa Polttaa päätä, kieltä karvastelee, Sydän voimatonna hytkähtelee, Silmät peittävi jo kalman kelmi, Henki juopi Lethen pimennosta. Uh! Ken tuolla, kumma kuvatus?

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät