Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ja rohkeesti katsetta Kainin hän sietää, Ja seisoo kuin mies, joka voimansa tietää. Hän kuolla ei ai'o nähdä voi sen! Ei kaatua raukkana arkaillen. Vaan kilpeään kirkasta taidoin hän käyttää, Ja taistelotavat hän tietävän näyttää. Ja ken sen taistelon nähnyt lie, Hän siitä sen tunteen varmaan vie, Että Aabelin sortumuspäivä ei koita, Jos häntä ei uupumus, velttous voita!
Mutta heilauttaen nopeasti ja taitavasti kilpeään tämä väisti iskun, joka muuten olisi ollut hänelle tuhoisa. »Hyvin tehty, Nobilior!» preetori huudahti antaen siten merkin yleisille hyvä-huudoille. »Mainio pisto, Berbiks!» Klodius vastasi paikaltaan. Ja kansan kiihtymys puhkesi nyt huutoihin, jotka penkki penkiltä paisumistaan paisuivat.
Fi donc, mon cousin! Oletteko koskaan kuullut jonkun Königsmarkin tahranneen kilpeään petoksella? Luulen, etteivät sukuni vaiheet ole teille tuntemattomat. Valittuamme Ruotsin isänmaaksemme me palvelimme sitä rehellisesti. Meillä oli se onni, että teimme valtakunnalle melkoisia palveluksia. Meillä oli ääretön omaisuus; me luotimme kuningasten sanoihin ja kunniaan.
Gall iskevi keihäällään Ja teräs Rurmarin välkkyvi Ja Klesamorilla miekka Kädessä verinen on." Morannal nyt vihastui Ja kilpeään kilahutti hän, Ja huutaen sotarintaan Sen käski hiljenemään. "Häpeelläkö", huusi hän, "Mun harmaat hapseni peitätte? Omatko poikani tahraa Mun puhtaan kunniani? Ja Finjalin kanteleen Surusta vaieta täytyykö, Ett'ei tää häpeätyönne Vois' soida kielistä sen?
Sitten rohkaisi hän mielensä, veti kätensä pois kreivittären kädestä ja vastasi kovasti, ankarasti karkoittaakseen itsestään kaiken epäilyksen: Kreivitär te sanoitte vast'ikään, ettei kukaan Königsmark ole vielä tahrannut kilpeään petoksella. Ettehän siis todella tahtone ketään Bertelsköldiäkään petokseen kehoittaa. Se, mitä pyydätte, on petosta mutta herraani ja kuningastani en ikinä petä.
"Siinä hän seisoi pakoon kääntymättä ja kilpeään selkäänsä heittämättä lujana kuin maahan muurattu. "Oikealla kädellään hän levitti kuolemaa vihollisten joukkoon, vasemmalla hän suojeli itseään pyytäen kilvenkantajaltaan yhä uusia keihäitä ja uusia kilpiä." Vakis ja Adalgot antoivat hänelle aina uusia aseita. Kuninkaan aarteesta oli solaan tuotu kasottain kilpiä ja keihäitä.
Rohkaistuneena tuosta vihamiehen hidastelemisesta kohotti Fredrik, luullen moista arkuutta pelon merkiksi, vihdoin miekkansa korkealle Rechbergin pään päälle, lopettaaksensa aimo iskulla koko taistelun; mutta notkeasti ja sukkelasti väistyi Hanno miekan tieltä, joka, jos se vaan olisi sattunut, olisi samalla kertaa halaissut sekä kypärän että pään, ja ennenkuin Fredrik ennätti nostaa kilpeään suojaksi, tapasi kova isku hänen kypäräänsä, niin että hän huumautuneena horjahti ja vaipui polvilleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät