Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


Ma tyhmä houkko, Varas ja valtamurhaaja ja kaikki, Mit' ennen, nyt ja vasta konnan työlle Nimeksi pannaan! Hurskas tuomar', anna Minulle köyttä, veistä, myrkkyä! Kuningas, piinat taidokkaimmat keksi! Pahuutta mit' on maassa, arvoon nostan Sill', että vielä pahemp' olen itse.

"Etsin kullaista kotia, löysin suitsevat kypenet." Räikkö pirttinsä ovella kalpeana, kelmeänä. "Mitä katsot kuoma kulta?" "Katselen veristä veistä, liekö veikon, liekö langon." Räikön poika portahalla itkeä vetistelevi. "Mitä itket poika parka?" "Itken orhia iloista, löysin tiuvun tien ohesta." Piili Räikkö pirttihinsä, elkes ukset, sulki salvat, istui pankkonsa perälle. "Mitä tyttöni murehit?"

Hitaat ajatukseni pysähtyivät alinomaa siihen, että nyt olisi parasta päästä tästä surkeasta elämästä. Mutta mereen en kyennyt pääsemään eikä käsi veistä semmoiseen tekoon käyttämään, eikä tovereistakaan siihen apua ollut. Minä tarkastelin tovereitani.

Niinkun salama syöksi hän Signeen kiini, kiersi kätensä hänen hartioidensa ympärille, tarttui kovalla kädellä hänen rintaansa, ja silloin oli onnettoman viimeinen turva, veitsi, häneltä ryöstetty. "En!" huusi hän, pitäen veistä ylhäällä ilmassa. "Minä en tahdo käyttää väkivaltaa! Vapaatahtoisesti pitää sinun laskeutua minun syliini.

Sitte meillä oli puoli lammasta, härän reisi, kaksi monenlaisella paistilla täytettyä kuppia, viisi höysteliha-kuppia, kaksi riisikuppia, kaksi keitetyllä kananlihalla, kaksi paistetulla hanhen lihalla, kaksi kaloilla, kaksi piimällä, kaksi scherbetillä täytettyä kuppia ja neljä viinipottua. Mutta ei yhtään veistä, ei yhtään kahvelia eikä lusikkaa.

Samassa Topias kuuli vieressään kruununsihteerin äänen: "Vesi ja talonpojat sopivatkin mainiosti toisilleen, ei veistä väliä kummallakaan... Nöyrin palvelijasi, nuori ystäväni. Oletko, hieno herra, hiljattain tavannut isääsi?" Topias katsoi häntä pitkään ihmetellen ja lausui: "No eikös vaan olekin molemmat silmänne keltaiset, kysykää vaikka keneltä."

Mylady piteli todellakin vielä suonenvedon tapaisesti vahingotonta veistä kädessänsä, mutta nuo viimeiset sanat, tuo lisäloukkaus, veivät voimat hänen käsistänsä, eivätkä ainoastaan hänen voimiansa vaan myöskin tahtonsa. Veitsi putosi lattialle.

Sen hän asetti viereensä maahan ja laskeutui taas kyynäspäänsä varaan. "Etkö tule hiukan lähemmäksi tulta, Halket?" kysyi englantilainen. "Ei, kiitos, on lämmin." Vähän ajan perästä Peter Halket veti esiin vyöstään pienen jahtiveitsen, jolla oli karkeatekoinen puuvarsi. Pieni, sileä kivi oli hänen vieressään, ja hän hieroi veistä edes takaisin siihen, vähän väliä tunnustellen sormellaan terää.

Hän alkoi heitellä tätä ja kolmea, neljää muuta terävää veistä ilmassa ja otti ne toisen toisensa jäljestä kahvasta kiinni hairahtumattoman taitavasti. Katsojat palkitsivat häntä naurulla ja ihmettelyhuudoilla. Mutta orjatar oli temppuja katsellessaan viivähtänyt liiaksi.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät