Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Vastoja kanssa, mutta elkää panko niitä vielä hautumaan. Elä pidä kiirettä, neuvoi hän minua, kun näki minun kiireesti sukivan vaatteita yltäni. Saunassa pitää riisuutua verkalleen eikä niin, kuin jos tuossa paikassa olisi puulautuminen päätä suoraa veteen. Ja hänellä oli kokonainen järjestelmä sitä varten valmiiksi mietittynä.
Sentähden tämä piili pensastossa, tytön kanssa näet, ja teki vastoja, ha, ha, haa. Jopa hän taisi olla vähällä vimmassaan päästää koko salaisuuden suustaan. Kumma, kun eivät muut tätä kohtaa älynneet! Mutta minä olen viimmeinen heille sitä osottamaan. Hovilan Olli on viisain koko joukossa, nähdäänhän!
Onko Miinan sauna vapaa? huusi hän sitten käytävän perillä. Miinan sauna oli vapaa, ja sinne astuessamme selitti hän minulle, että hän ei huoli muista kylvettäjistä ... ennen vaikka odottaa tunnin vuoroaan. Ottaako herrat ammetta vai suihkua saunan päälle? Pitäisihän Miinan tietää, että minä otan sekä ammetta että suihkua. Ja vastoja kanssa?
Eräs joen haara juoksi kolmella puolella leveänä, syvänä kaivantona sen ympäri; neljännellä puolella oli kaita kankaan taipale ja sitä myöten kulki raja molempain herrain tilusten välitse. Kun Gyldenstjerna ja hänen ystävänsä saapuivat paikalle, istui Torkel oven edessä vastoja tehden. Hänen vieressään istui vanha harmaapää mies, lammasnahkaiseen turkkiin verhottuna, jalat heinäläjään pistettyinä.
Mutta katto oli sileä, ja ne luiskahtivat siitä vähän väliä alas. Pitäisi olla pykälät katossa, tuumaili hän. Sinulla on paljon parempi, kun on pitemmät sääret. Voisi sen järjestää silläkin tavalla, että olisi nuora niskan taitse jalkapohjiin... Tämä on saunahetkistä suloisin tämä, kun näin lepäilee ja alkaa hiljalleen hikoilla... No, nyt saisi alkaa panna vastoja hautumaan.
No, kerrassa elävältä polttaa, niin totta kuin ... elävältä olisi polttanut mökkineen päivineen, ja lapset ja miehet siinä olisivat menneet, jos ei ollut sitä, joka varjeli. Kotaporstuaan oli koonnut vanhoja vastoja tuvan nurkan alle ja ne sytytti ja itse pötki metsään, vai minne lienee mennyt.
Selkä kuin huojuhongan, sääriluut hienot kuin hirven, reisi kuin rekivedon hätäkö niillä tuommoisilla aidan yli? Minun ovat nämä längellä vähän, kun liian nuorena reikätuolissa seisottivat, mutta kyllä näillä pääsee. Tuoss' on, sanoi Marja vastoja kurottaen. Anna tänne vain eläkä tyhjää ujostele. Katso sinäkin noita sen käsivarsia ei ole niillä aurankurjessa kiikuttu ka, kun putosi!
Ja noin puhuttuaan puolirunoon iski hän kirveensä koivuun, ja samoin tekivät muut. Iloiset tuli siitä illatsut ja iloiset öitsyt miesten paitahihasillaan heiluessa ja naisten tullessa jäljestä vastoja ja kerppuja taittaen ja tyynenä, valoisana kesäisenä yönä työmiesten iloksi laulellen.
Vieras herra nauroi ja taputti ystävällisesti tyttösen pitkätukkaista pellavapäätä. "Kuinka te näin yksinänne asutte tällaisella rumalla salolla?" kysyi hän Esterin vanhalta mummolta. "Ah, hyvä herra," sanoi mummo, "täällä oli suuri ja vihreä metsä, kuin muutimme tänne, ja täällä minä tein oikein sieviä vastoja koivunoksista ja koreja juurista ja pajun vesoista.
Pitkin rantaa ja kaislistoa, joka reunusti kylään vievää polkua, oli paitsi pallia, keppiä, vastoja, kalebassia j.m.s., sinne tänne viskeltyjä kokonaisia ja, kuten selvästi näkyi, ainoastaan vähä käytettyjä saviastioita.
Päivän Sana
Muut Etsivät