Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Algernon katsoi Emiliaan niin ankarasti, ettei se suinkaan hänen rohkeuttaan lisännyt. Ei kumpikaan heistä mitään puhunut. Juhlamenot alkoivat. Nuori pari seisoi papin edessä. Emilia oli kalman-kalpea ja vapiseva. Julia kadotti kaiken rohkeutensa. "Tämä on hirveätä", sanoi hän ja kävi melkein yhtä kalpeaksi, kuin hänen sisarensa.
Niin, nyt olin todellakin vanha eukko. Tultuani holhouskartanoon, huomasivat he paikalla muutoksen tapahtuneen minussa. Lieneekö vapiseva pääni, vai kalpea muotoni vetänyt Feden huomion puoleensa, koska hän tullessaan tavallisuuden mukaan iloisesti minua tervehtimään, yht'äkkiä pysähtyi äänettömänä.
Mutta mikä mailma taivaan reunal, Synkeä kuin päivä tuomion? Mitä vuorii toinen toisens seljäs Tulenkarvasilla päärmeil siel? Ylösrynkää sieltä ukkospilvi Pimee, raskas; jyry vaisu kuuluu. Nyt se korkeuden kiireel seisoo, Jylisee, ja vapiseva maa Tules, raesatees uiskentelee, Pilvikorkeet kuuset pirstotaan; Pelto, äsken vihanto ja kaunis, Kuvailee nyt hävityksen leirii.
Niin kohta kuin luotilangan vapiseva liike ilmasi sillien lähestymisen, menivät venhekunnat kilvan ahtaasen salmeen, huolimatta vähintäkään toisistaan ja kokka kokan vieressä pitkin aaltoja, niin että hangat ja ääripuut naukuivat.
Onko siellä sisällä ketään? kuului värähtelevä ääni ulkoa. Pellavatukkainen hiipi varpaillaan oven luo kuuntelemaan. Minä täällä olen, jatkoi vapiseva ääni, pehtoori Kron. Pellavatukkainen työnsi salvan syrjään, astuen sen jälkeen muutaman askeleen taapäin, kädet taskuissa ja katse herkeämättä kiinnitettynä oveen, ikäänkuin sisääntulija olisi ollut joku kauhea vihollinen.
"Pajassa lensi tulen palava raudanpalanen", kuului Tapanin vapiseva ääni sen suun eteen asti riippuvan kääreen takaa, mitä hän käsillään painoi kipeää silmäänsä vasten. Nyt tohtori tarttui kaksin käsin Tapanin päähän ja viskattuaan kääreen lattialle väänti pään niskoille että kasvot tulivat melkein ylöspäin. Sitten se kaksilla näpillään veti ne ajettuneet luomet auki, että näki silmän sisään.
Mutta oliko tuo murtunut, vapiseva mies, suljettuine, palaneine silmineen ja tuskanhikisine otsineen, sama mahtava herra, korkean neuvoston lähettiläs, joka äsken oli käskenyt heitä ratsastamaan eteenpäin. Vapisten päästivät he Sauluksen; tässä seisoi mies, jota oli kohdannut Jehovan kauhea kosto. Kuitenkin tuli Saulus jälleen tuntoihinsa huomaten, missä hän oli ja mitä oli tapahtunut.
»On», vastasi Olavi tyynesti. »Meidän ensi tapaamisemme ei ollut sellainen, kuin sen olisi pitänyt olla. Minä pyydän sitä kertaa anteeksi ja pyydän nyt uudelleen tyttärenne kättä.» »Souvari!» kivahti vihasta ja harmista vapiseva ääni. »Niin mutta älkää kiivastuko!»
Ja portinvartija oli, karkeasti kiroten, jo aikeissa vetää ikkunaa kiini, mutta vankka käsivarsi esti sen, ja vihasta vapiseva ääni lausui: "Jos voisin nähdä naamanne, niin tulisi kurja suunne läheiseen tuttavuuteen nyrkkini kanssa, kun ei paremmin osaa törkyänsä sisällään pitää. Huomenna tulen päivällä takaisin, ja Jumala teitä auttakoon, jos silloin kieltänne ette paremmin hillitse!
Mitä se oli? huudahti nuorempi nainen pysähtyen kärryineen. Jumala olkoon meille armollinen! kuului vanhemman vapiseva ääni; yön peikot hyökkäävät meidän kimppuumme. Taasen leimahti salama ja kuului pamaus. Merkillistä, merkillistä! mutisi nuorempi, tuijottaen eteensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät