Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Kumpainenkin heistä kaatuu Toisens' kalvan kärkehen. Vuodet vierii. Veljein hauta Peittää monet polvet jo; Vuoren kaltahalta katsoo Laaksoon linna autio. Mutta yöllä vuoren alla Käyvät kähmät salaiset; Sydän-öisin kuulet, kuinka Siellä taistaa veljekset. Sota-urhoa kaks käy matkahan Pois vanginta Venäjänmaalta. Mut ennenkun ehtivät Ranskahan, Tie tuntuvi tuskikkaalta.
Tää kotona unillansa On nojatuolissaan; Ja valon ääressä suorii Hän kultakutriaan. He lempivät toistaan, mut tuota Ei hiiskunut kumpikaan; He katsoivat karsaasti toistaan, Ja riutuivat rakkauttaan. He eroivat viimein ja toisens' Vaan unessa näkivät; He olivat aikoja kuolleet Ja tuskin sen tiesivät.
Ja kannel ammoin jäänyt ääneti Raikkaasen riemuun kohta helähti; Ja taivaan korkeeks kohoo pirttinen. Jo siihen koittaa päivä valkoinen; Ja sulaneet jo onpi korven kolkon jäät, Ja kesän tuulosessa nuokkuu tähkäpäät. Jo kansa herää pitkäst' unestaan Elohon, toivoon, toimeen uudestaan; Ja pimeess' eriteille eksyneet Taas veljekseen on toisens' tunteneet.
Sill' on tos' se, ku ihmiset toissii auttaa, ett' viel' toistekki toisens' tapaa ja toisens' palkittee. Mut' sitt' tul' herra Julien mun luo, ja sitt' ei ollunn' kun viis'tois'tuhatt' jälell'. Ja mä sanoin: "Täytyy menn' kuulustaa". Ja niin mä tänn' tulin. Ei sen vuoks' ett'en mä luottais', mut mä tahdoin kuull'. Hyvist' väleist' vain hyvät ystävät tulee, herra paroni...
Me harhailimme, Menimme Ruususaareen, viivähdimme. Vai Ruususaareen? Kumma kuitenkin, Lapsemme oisko tulleet takaisin! Sen kuultuansa ihmetteli lapset: Mitähän, jos nuo vanhat harmaahapset Ois isä, äiti, joita eilen me Viimeksi näimme lähtiessämme! Nyt syliinsä he toinen toisens' sulki Ja mainittihin rakkaat nimet julki.
Päivän Sana
Muut Etsivät