Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Anna ja Risto tirkistelivät toisiansa hetken äänettöminä punastuneilla kasvoilla. Vihdoin sai Risto äänen, tarttui Annan molempiin käsiin ja huusi ihastuneena: "Anna!" "Ristoni!" vastasi Anna. "Noo, asia on selvä. Mene ja käske vanhempasi tänne!" sanoi majuri Annalle. Anna kernaammin lensi kun juoksi ulos ja vähän hetken perästä veti hän vanhempiansa vierashuoneesen sanaakaan heille puhumatta.

Mutta Señora seurasi uskollisena opasta, joka vielä tahtoi näyttää sen esplanaatin, mihin pikku Rooman kuningas ojennetuin kätösinensä kannettiin korkeita vanhempiansa vastaan. Tämä juttu johdatti isän mieleen pikku Zaran.

Paroni kiirehti heidän luokseen ja sanoi: Mitä turhia mielenpurkauksia! Minä pyydän, jättäkäämme kyyneleet! Ja tarttuen vaimoaan käsivarresta, saattoi hän hänet nojatuoliin hänen pyyhkiessään kyyneleitä silmistään. Sitten kääntyi hän Jeannen puoleen, sanoen: No, tyttöseni, suutele nyt äitiäsi ja mene makaamaan! Itku kurkussa suuteli Jeanne nopeasti vanhempiansa ja poistui.

Avosylin otettiin kasvattipoika vastaan. Ja Joju oli niin onnellinen, että olisi tahtonut syleillä koko maailmaa. Vanha Leenakin melkein kirkaisi, niin lujaa Joju hänen kättään puristi. Hyvä herra, onpa teidän käsiinne voimia karttunut, sanoi Leena. Sitten Joju aikoi mennä vanhempiansa katsomaan, mutta rehtori selitti, että vanhemmat olivat maalla.

Marcellon helleys saattoi Naomin kyyneliä vuodattamaan. Hän myös tiesi Marcellolla olevan syytä pelkoon. Mutta jättää vanhempiansa, varsinkin äitiänsä, jonka terveys oli heikko ja nyt juuri, kun taivaallinen valo alkoi tunkeutua hänen sieluunsa, ja hän enempi kuin ennen tyttärensä hoitoa tarvitsi, tuntui vaikealta. Sen vuoksi päätti hän olla lähtemättä.

"Se joka kunnioittaa vanhempiansa, on kunnollinen ja rehellinen mies, mutta joka heitä ylönkatsoo, hän ei ansaitse, että hän koskaan olisi nähnyt päivän valkeutta." Huolellinen tytär.

Ulkopuolelta poltti häntä luonnollinen lapsen rakkaus vanhempiaan kohtaan ja vanhempiensa erinkaltaiset ja hänelle vastakohtaiset tuumat, toimet ja ajatukset, eivät suinkaan vähentäneet sitä tunnetta, että hänen olisi totteleminen vanhempiansa.

"Ne ovat tuomitut elämään vielä jonkun aikaa, sillä nehän ovat täynnä hyvää lainatavaraa ja näpistelyjä sieltä ja täältä." Ja nyökäten oikealle ja vasemmalle, ylös ja alas tervehtivät ne oikeita vanhempiansa ja huusivat niille: "Hyvää joulua, isä! Hyvää joulua äiti!" niin reippaasti, kuin olisi ollut heidän tarkoituksensa saada tekijävainajansa kääntämään kylkeä haudassaan.

Keijukaiset verhoutuvat huntuihinsa ja lähenevät vapisevaa nuorukaista, jonka oikea käsivarsi on puun ympärille vyöttynyt, ikään kuin tuo vakainen ystävä, joka jo tässä suojelee hänen rakkaita vanhempiansa ja niiden vanhempia, voisi häntäkin varjella mahtavalta tenhomailmalta.

No olenhan minä jo kauan nähnyt, että jokin häntä raskautti; hänen muotonsakin kävi huonommaksi. Lähetä Jumalan tähden poika katsomaan vanhempiansa, ettei hän meiltä pois halua. Mitenkä aikamme sitten kuluisi, ellei hän täällä olisi? Varsin hirveätähän olisi ajatella, että poika semmoiseen pesään jäisi. Minä hänet jo lähetin. Mutta nyt olisi toinen asia päätettävissä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät