Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Mutta kun te minua hemmottelette, voin tulla ylpeäksi ja ylpeys on vika sangen suuri, sanoi kirkkoherra ... voin luulla, että olen muuttunut prinsessaksi ja ettei minun enää tarvitse palvella.» Hän purskahti vallattomaan nauruun ja päästi käsivartensa rentoina vaipumaan kupeilleen. Hiljaa, ikäänkuin itsekseen puhuen, jatkoi hän:» Muuten onkin jo epäiltävää, olenko palvelustyttö.
Hän päästi kätensä vaipumaan kasvoiltaan ja tuijotti hämmentynein katsein ympärilleen. Kuutamo uinaili vaaleilla kentillä, ainoastaan puut, joiden alla hän istui, kurottelivat synkkiä ja uhkaavia varjojaan tämän hymyilevän rauhan kuvan kehykseen. Valittava huuto, kuin lapsen itku, kuului etäältä.
Selittämätön tuskan ja väsymyksen tunne veti hänet pois ympäristön ilokuvista ja sai hänet vaipumaan raskasmieliseen uinailuun, joka levitti ikäänkuin hunnun hänen silmilleen, niin että niiden katse näytti joskus kuni varjotulta. Luonnosta taipuvainen uskonnolliseen haaveiluun, hän nyt antautui myöskin mietelmiin uskonnon salaisuuksista.
Semmoisenaan ruumis sitten ilman muita juhlallisuuksia laskettiin vaipumaan syvään hautaansa. Sama irlantilainen hulivili teki vielä ukkoparkaa mereen työnnettäessä muutakin raakamaista koiruutta, josta hän kuitenkin sai omituisella tavalla hyvin ansaitun rangaistuksensa.
Nyt lepäsi hänen rinnallaan Vinitius, väkevänä, rakastuneena ja hurmaantuneena. Lygia tunsi, että hänestä henki ikäänkuin tuli, ja häntä sekä hävetti että huumasi. Hänet valtasi jonkinlainen suloinen voimattomuus, jonkinlainen pyörrytys, joka sai hänet unohtamaan kaikki ja vaipumaan ikäänkuin horroksiin. Mutta hänenkin likeisyytensä rupesi vaikuttamaan Marcukseen.
Kun Yrjänä oli tarkastanut pyssynsä, laskivat miehet aseensa viereensä, ja pian he nukkuivat ahkeran päivätyönsä jälkeen. Mattu vain istui vielä ylhäällä ja laitteli pikkulasten vaatteita, ensin hyvin peitettyään heidät omalla röijyllään. Väsymys päivän ponnistuksista sai hänetkin vaipumaan kovalle vuoteelle ja väsyneillä käsivarsillaan syleillen pientä lastaan hänkin nukkui pian.
Kun Vanloo pisti kirjeen avaamatta taskuunsa, lisäsi palvelija: Kirje on tärkeä: se koskee kahden ihmisen henkeä... Vanloo pysähtyi ja luki kattolampun valossa Eerikin kirjoittamat rivit. Hänen kasvoilleen levisi kuolemankalpeus, ja kun hän vihdoin päästi kätensä koneellisesti vaipumaan alas, oli hänen katseensa aivan muuttunut.
Valmu-unelmiin jo untuin, laine tuutiutuu tuntuin vienoon värisoinnelmaan! Oi, Suleima! tunnen riemun, joka luokses pois nyt vie mun helmaas vaiti vaipumaan: kaipuun, joka hehkuin palaa, kaihon, joka nousta halaa riemuun yhä suurempaan, ihmeenlaisen suonten kuumeen, untenmailman valmuhuumeen, tule laineen tunnelmaan! TUSKAIN Y
Mutta kun joskus rupesikin silmäni uneen vaipumaan, niin taas toinnuin, kun kuulin korvissani Aspelan ja korien tekijän sanailemista niin esimerkiksi kun Aspela kysyi: Hummastin järvestäkö te aina vielä noita juuria kiskotte? Hummastin järvestäkö! Mitä Sakari nyt taas meinaa? Eihän männyn juuria ikinä järvestä kiskota eikä nosteta.
Kädet ja jalat rampeutuivat aika ajoin, ja ankarat kivut päässä saattoivat hänen vaipumaan tajuttomaan tilaan, jonka johdosta ympärillä olevat luulivat jo taistelun loppuneen. Vaan sitten virisi taas elon liekki, kivut jättivät hänet hetkeksi rauhaan, ja hänen ajatuksensa saivat taas entisen selkeytensä ja voimansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät