Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Emo antoi sukkulaisen, Käski kangasta kutoa; Kuo en kangasta, emoni Varsi vaipuisi pahaksi. Veikko antoi paperipankon, Ja käski kirjottamahan; Enmä taia kirjotella Mustuis kaunoset käteni. Sisko antoi silkkineulan, Käski ompeluksillehen; Enmä lähe ompeluille Sormet kultaiset kuluisi.
Hän yski siinä määrässä ja hänen oli niin vaikea saada henkeänsä jälleen vedetyksi, että minä täyttä totta odotin saavani nähdä, kuinka hänen päänsä vaipuisi alas tiskin taa ja hänen vähäiset, mustat housunsa ja niitten polvessa olevat ruosteenväriset, pienet nauharuusut tutisten kohoisivat ilmaan viimeisessä turhassa ponnistuksessa.
Hän ei voinut mennä enää Holmalle. Ei, ei, ei! Mieluummin hän vaipuisi maanrakoon... Neiti Smarin ompeli ompelustaan kädet täristen, kuuli kadulta hälinää kuin olisi ollut tulipalo ja kellon naksuttavan kiireesti ja kovasti. Esteri painoi päänsä pöytään. Mutta hetken kuluttua hän hypähti seisomaan. »Minä tahdon rakastaa! Minä tahdon!»
Sitä vastoin olen lukemattomia kertoja kuullut hänen sanovan, että joll'ei hän saisi kiinnittää katsettaan Kristuksen ristiin, joll'ei uskon voima hetki hetkeltä häntä sukisi, vaipuisi hän silmänräpäyksessä epätoivoon ja katkeruuteen. Eikä minulla ole mitään syytä epäillä hänen sanojensa totuutta."
Viimein vaipuisi Pilatus Kansan kauhean edessä, Istui kohta istuimelle Tuomiota tuottamahan, Päätöstänsä päättämähän; Sai vielä sanan kotoonsa, Varoituksen vaimoltansa, Ett'ei Kristusta enämpi Viatointa vaivajaisi, Eikä hurskasta hosuisi.
"En suinkaan," sanoi nuorukainen, vallan varmana siitä että sitä hän ei millonkaan ollut aikonut. "Niin, kunpa se olisi tehty," huokasi tyttö ja kädet vaipuivat voimattomina alas. "Eihän sinun mieleesi milloinkaan ole sellainen ajatus tullut?" kysyi nuorukainen, mutta samassa hän sulki hänet syliinsä, sillä hän näytti siltä kuin vaipuisi hän maahan. "Oh, en tiedä," vastasi tyttö.
Hänen yllytyksestään olivat schrandenilaiset menneet Kissanporrasta hävittämään siten sulkeakseen vapaaherran saarelleen. Rohkeimmissa unelmissaankaan eivät he olleet uskaltaneet toivoa, että hän halvauksen kohtaamana vaipuisi maahan heidän silmiensä edessä, ja riemuiten he palasivat kylään tätä viestiä kertomaan. Että isänmaan kavaltajan hautaus oli kiellettävä, oli pian päätetty asia.
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko pojan talosta?" "Jos tapan pojan talosta, Kaskikirvehet katoisi, Jyvälaarit laukiaisi, Aatra vaipuisi vaolle, Kyykistyisi kynnökselle. En tapa poikoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
"Tämä kaikki on seuraus siitä, että sinä olet noiden uusien mietteiden edustaja ja pyrit saamaan vaimon samalle kannalle, kuin mies on". "No pojat, mikä nyt on tapahtunut?" kysyi Bolton, joka juuri astui sisään. "Eipä juuri mitään; Dacia Dangereyes on ollut täällä", vastasi Jim, "ja Harry-parka on pyörtymäisillänsä ja vaipuisi mielellänsä laattian alle.
Päivän Sana
Muut Etsivät