Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Suuren Vånga-joen suulle hän perusti rauta- ja sahalaitoksen, yhden seudun paraimpia, ja ei aikaakaan, niin oli hän kohottanut liikkeensä huimaavan korkealle. Mutta ei hän tasaisia teitä noussut onnen kukkuloille; hänen matkansa vei mitä hurjimmin kiemurtelevaa polkua. Milloin vaipui hän täydellisen häviön notkoihin, milloin kohosi onnen ja menestyksen harjanteille.
Hän luki hartaasti rukouksensa, heittäysi kovalle vuoteelleen, silmäili hätäisesti yhä nukkuvaa mahomettilaista ja vaipui, päivän ja yön vaihtelevista kohtauksista uupuneena, rauhallisesti ja levollisesti kuin lapsi uneen.
Ja kun isku tuli, kun Svenin kohtalo ratkaistiin ja hän tovereineen erotettiin vuodeksi yliopistosta, silloin oli Ester vahva, kun sen sijaan Bengt murtuneena vaipui kokoon.
Saattaahan vallan kuolla sellaisen keskustelun ajalla". Vapaaherratar hymyili. Se ei taida siis vahingoittaa sinua, että vedetään rinnakkaisviivoja. Kuitenkin mene Liinaa etsimään, minä tahdon puhua hänen kanssansa. Neiti meni ja vapaaherratar vaipui syviin ajatuksiin niin, että hän tuskin huomasi, kuin hänen tytärpuolensa hiljaa ikäänkuin pelon-alaisena, että hän narskattaisi ovea, astui sisään.
Kaikki oli niin kaunista ja sopusointuisaa, mutta kuitenkin tuntui vieno syksyn suruvoittoisa tuulahdus liehuvan läpi luonnon. Kenties se vaikutti seuraankin, koska se kävi yhä hiljaisemmaksi. Jokainen nähtävästi vaipui omiin ajatuksiinsa. Tästä kuukauden perästä olen jo Dresdenissä sanoi Gerda katsellen haaveksivasti eteensä. Ja me olemme keskellä koulu-olojamme lisäsi Meeri.
Kauhistuksella kaikki katsoivat Wapun jälkeen, kuinka hän vähittäin vaipui alas pilvi-mereen, kunnes hävisi siihen kenties ijäksi.
"Uskokaa, neitini, että eräs, joka niin suurella huvituksella muistelee 'An der schönen blauen Donau, on vaikuttanut eräässä toisessa ja vast'edeskin on vaikuttava 'tuhannen' rauhatonta yötä, epätietoisuuden tuskallista yötä." Aina vaipui ajatuksiinsa; rinta aaltoeli. Hän ei kuullut, kuinka puiston portti narahti; hän ei nähnyt niinkuin Yrjö, että Niilo astui puistoon.
Hervahti, uupui, pääsemättä paikaltaan, vaipui penkille, saamatta jäsentäkään liikahtamaan. Saatuaan sen verran voimiaan takaisin, että siihen kykeni, raotti hän luukkua. Juha seisoi pihalla, ympärillään ryhmä naisia.
Hän vaipui alas sängyn viereen, heittäysi peitteelle ja lausui nyyhkyttäen: "Sinä olet kostettu, Anders Bjaaland, nyt minä kadotin viimeisen poikani!" NELJ
Minulla on niin hirveästi ikävä mammaa. Etkö voi viipyä? En voi. Pitihän sinun olla koko kesä. Vaikka. Uusi itkun puuska molemmissa vuoteissa. Ja sitä kesti aina siksi kuin vihdoin viimein, toinen sekä toinen, vaipui uneen. Nukuttuaankin he vielä vähän väliä nyyhkyttelivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät