Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kaks aseloistoisaa sotalaumaa saartanut toisen taas oli kaupungin sekä uhkaa kaks asetellut: sen soraks sortaa tai veron ottaa, vaatien puolet kaikest' armaan kaupungin varavauraudesta. Suostunut ei, vaan väijyksiin väki hankkihe joutuin. Vaimot muuria varjelemaan sekä kasvavat lapset nousi ja vanhukset iän painamat.
Ne nukkuu hiljaa, miehet mielen, voiman, ja vaimot, kotiliettä vaalineet, urohot aatran, hengen aateloiman, tai taiston jäyhän miekkaa mitelleet, työn jättiläiset, tuollapuolen soiman ja kiitoksen, on turhat kyyneleet: kuin menee merten taakse iltatähti, kointähtenä taas noustakseen, he lähti.
Kaikki ihmiset olivat kokoutuneet kadulle, ja vaimot löivät itseänsä vasten rintaa tai kätkivät lapset syliinsä. Idästä näkyi taivaan kannelta punainen loiste, ja tuulen siivillä tuli sieltäpäin kummallinen kaiku. "Mitä se on?" kysyi hän. "Preussiläiset tulevat", vastasi yht'aikaa noin kaksikymmentä ääntä. "Tuo punainen loiste nousee palavasta kaupungista".
Vaan kun ilmi tuon ne, Senaattorit hymyyvät kyyneleissä, Patriisit olkapäitään nostelevat, Mut vihdoin ihastuvat, vaimot säikkyin Ja sulotuskiss' enempätä kuulla Vain halaavat, tribuunit tyhmät sekä Likainen rahvas, joita mainees vaivaa, Sanovat vasten mieltään: »Kiitos taivaan, Ku Roomalle soi moisen sotamiehen!» Ja tää se vaan on juhlan jälkiruokaa, Jo ennalt' olit kylläinen.
Vaimot vilkuivat Sakariin. Poika siinä kuorman vierellä koki nykiä kaakkia ja lyödä räpsytellä sitä ohjasperillä. Kaakki nyhti ja nyhti, jos kiskoikin, mutta ei vain edennyt mataminen. »Poika!... Poika! Kisko-pitkää! Kisko-pitkää!» hoikki Sakari ja nauroi katketakseen. Ja lopulta suuttui poika koko peliin, varsinkin katsojiin ja Sakarin huuteluihin.
Samoin voisi matkalla oleva mies olla kirjoittamatta vaimolleen ja puolustautua sillä, että työskennellessään vaimonsa puolesta kirjoittaa hän hänelle. Työskenteleminen hänen puolestaan saattaa tosin olla yhtä suuri rakkauden osoitus kuin kirjoittaminen, mutta useimmat vaimot pitäisivät näitä kumpaakin seikkaa parempina kuin vain yhtä.
Hetken aikaa näytti siltä kuin voitto olisi palkinnut heidän urhoollisuutensa; unestaan heränneitten vihollisten hämmennys, naisten huudot ja ruotsalaisten kuulat, joiden edessä kaatuivat kumoon teltat ja ihmiset, olivat hyökkäykselle eduksi. Mutta Wallenstein pysyi tyynenä ja rauhallisena, lähetti pois vaimot ja vyörytteli hyökkäävien päälle joukon toisensa perästä.
"Mie sinun portista pujotan, Hanhoseni valkia!" "Jo olen siitä ennen käynyt, Joutseneni ylpiä!" Mitä itket pieni lintu. "Mitä itket pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelet, Pahalla pajupurolla, Tiheällä tuomikolla?" "Sitä itken pieni lintu, Lintu tuima tuikuttelen; Palelevi jalkojani, Kivistävi kynsiäni. En tohi tupahan mennä, Saaha sammalhuonehesen: Huorat luualla hosuvi, Pahat vaimot vastallansa.
Kuninkaan poikain vaimot elivät iloiten ja pitoja pitäen. Sitte läksivät he Kollatia-kaupunkiin, jossa huomattiin Kollatinuksen vaimon Lukretian vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle. Muutamain päiväin kuluttua saapui Sextus, Kollatinuksen tietämättä, Kollatiaan ja teki kavalasti väkivaltaa Lukretialle.
Vaan puhtaanapitoon olisi kaikki hänen aikansa huvennutkin, ettei olisi saanut rikkaa ristiin pannuksi ansiokseen. Ja siitähän sitä oli usein riitaa ja jatinaa Vimparin kanssa. »Muut vaimot nuo ansaitsevat aina jonkun pennin, vaan sinä et ole saanut homehtunutta äyriä», alkoi aina Vimpari. »Liekö noita semmoisia vaimoja», arveli toinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät