United States or French Guiana ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eiköhän se olisi parempi että kaikki tyytyisivät onneensa, tekisivät vaan työtään rukoillen Jumalalta siunausta. Uhkamielisyys sitävastoin on aina turmioksi, usko se! Sinäkin saat vaan kaikesta palkaksesi väsyneen ruumiin sekä sielun, menetät työpaikkasi joutumalla vaan huonoon huutoon koko maailman silmissä! Seuraa siis minun neuvoani, luopumalla kokonaan moisista puuhista.

Oi, onnellinen Anna, kun sinne olet jo ennättänyt! Pian seuraan perässäsi ... sen suokoon mulle Jumala! Näin istuin minä tunteitteni valtaamana väsyneen haudalla. Ja tähän vuodatin kyyneleitäni ... ne valuivat runsaasti poskiani pitkin alas hautakummulle. Ah, armas Jumala, kuinka minun suruni on suuri!

Vartija sanoi: "Pilvi peittää laskevan auringon, ja lintu metsässä kätkee päänsä väsyneen siipensä alle. on kohta käsissä, mutta en ketään näe tiellä tulevan." Vielä kerran kysyi prinssi: "Ilta on kulunut; vartija, etkö näe ketään tiellä tulevan?" Vartija sanoi: "Näen pienen tomupilven tuolla kaukana metsän rannalla. Nyt se lähenee; näen köyhän paimentytön, joka ajaa vuohiansa maantiellä."

Kysyin pukuhuoneessa palvelevalta neidiltä, miten paljon juna oli myöhästynyt, ja hän sanoi sen myöhästyneen kaksi tuntia. Hän oli mulatti-nainen, ja minä huomasin, että hänen kasvonsa olivat väsyneen näköiset ja että hänen silmissään kuvastui pelko. »Mikä vaivaakysyin. »Ei mikään, neiti. Arvelen nukkuneeni huonosti», kuului hänen vastauksensa.

Ei hän nyt jaksanut ajatella. Hän soitti ovea ja hetken perästä hän kuuli Anna Hemmerin äänen, joka sanoi: "Tervetuloa, tohtori Hart." Anna Hemmer oli kuullessaan ovikellon soivan, mennyt avaamaan. Ja tuossa seisoi tohtori Hart niin väsyneen ja kalpean näköisenä, että syvä sääli täytti hänen mielensä. Poika raukka! Mikä hänenkin elämäänsä pimensi?

Aikamme väsyneen lentävän hollantilaisen ajattelen Viktor Rydbergin runoa onnistuu liian harvoin irtautua levottomuudestaan, päästä oman itsensä perille, elää ehyttä elämää ja levätä tunnelman hiljaisuudessa. Ehkä ei meillä ole niin viljalti moisia silmänräpäyksiä kuin ennen, jolloin kohtalo löi meidän pöytäämme ja sai koko seuran vaikenemaan; emmekä juuri toivone itsellemme onnettomuuksia.

Mutta minä, aina lysti-poika, en tuosta suuriakaan surrut; panin turpaani tupakkaa ja poikkesin parhaaseen kapakkaan, jossa Mikko meteli ja ämmiä veteli». »Tuoppi olutta ja kaksi korttelia viinaa lippariksi on kohtuullinen mitta ja määrä väsyneen miehen kurkkuun ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa laskettelivat ja muorin tyttäret nauraa rikostelivat.

Kun Nehljudof keskustellen Medyntsefin kanssa, näin esitteli itsensä puhelias nuori mies, pääsi alas eteiseen, tuli heidän luoksensa väsyneen näköinen tirehtööri. Jos siis tahdotte tavata Maslovaa, niin olkaa hyvä, tulkaa huomenna; sanoi hän, nähtävästi haluten olla ystävällinen Nehljudofille. Hyvä on, sanoi Nehljudof ja läksi kiireesti.

Ellen ei ollut häntä huomaavinansa, vaan jatkoi työtänsä. Viimein sanoi hän katsomatta ylös: Vai olet sinä siinä? Pelkäsit varmaan tulevasi märäksi eilen. Henrik ei vastannut. Ellen katseli häntä. Hän seisoi siinä pää kallella, tavallista kalpeampi ja oli väsyneen, hajamielisen näköinen. Henrik! sanoi Ellen. Hän säpsähti: Mitä sinä tahdot, kysyi hän matalalla äänellä. Tämä oli Ellenistä liikaa.

Huolellisesti autoin uupunutta tyttöä alas väsyneen ratsun seljästä; jonka jälkeen, muutettuani satulat ja nostettuani immen taas hevosen selkään, näin tyydytyksekseni hänen kiitävän eteenpäin vauhdilla, johon hänen jättämänsä eläinräähkä ei ikinä olisi kyennyt.