United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
KUNINGATAR. Porvariemme kanssa kiitämme me korkeaa sallimusta siitä, että palajamme voittajana. Jotka majesteetti-rikoksen tekivät, heitä on joko la'in miekka kohdannut taikka he ovat vankeudessa, tai maanpakolaisuudessa. Jumala on vielä kerran tahtonut meidän vihollisille osoittaa että meidän valtamme on Hänen säätämänsä ja että Hän itse sitä suojelee.
Mutta meidän valtamme aika on mennyt; viisaan menetyksen kautta meidän nyt tulee edistyä. Ivaa ja pilkkaa, kirousta, kukaties lyömistäkin täytyy nyt Israelin tyvenellä, jopa hymyilevälläkin muodolla kestää. Entä sitten? Jokaisesta ivasta ja pilkasta, jokaisesta kirouksesta minä saan dirhemin; ja jokaisesta lyömästä katsokoon se eteensä, joka on minun velkojani taikka tahtoo siksi ruveta.
CORIOLANUS. Kätesi mulle! Tulkaa! Toinen kohtaus. Sama paikka. Katu lähellä kaupungin porttia. SICINIUS. Hän poiss' on; hiltykäämme. Kansa kotiin! Masattu aatel' on, jok' ilmeisesti Oli hänen puoltaan. BRUTUS. Valtamme on nähty; Nöyremmät olkaamme nyt työmme jälkeen Kuin sitä ennen. SICINIUS. Kotiin kansa! Poiss' on Sen suurin vihollinen, sanokaa, Ja turvattu sen valta. BRUTUS. Kotiin kansa!
"Uljaat urhoni ja viisaat neuvon-antajani", lausui hän, "me olemme ainoa kuningas Skotlannissa, joka hallitsijan nimen ansaitsemme. Meidän valtamme alle kuuluvat ne hetket, jolloin viinimalja kiertelee, jolloin kauneus taipuu, hulluus valvoo ja yksitotisuus vuoteellansa kuorsaa.
Me emme ole vierasheimoisia valtamme alle laskeneet tuottaaksemme heille mielihyvää, vaan siksi, että heitä tarvitsemme, ja me tulemme antamaan heille sellaisen aseman, joka vastaa isänmaamme etuja." Pjotr Durnovo 1912 valtakunnanneuvostossa.
Vieraiden? kysyi Elna, kohottaen nuhtelevan, enkelimäisen katseen häneen. Juuri niin, vastasi antti. Ne kävivät minulle vieraiksi sen jälkeen kuin sinä olit lähtenyt täältä. Ja minä? kysyi Elna vielä hiljaisesti. Vaikutanko minäkin vieraalta sinuun? Pyydän, että vältämme kaikkia tunneasioita, vastasi Antti. Me emme kuitenkaan voisi tyynesti keskustella niistä.
Nyt, tietäkää, on nuori Fortinbras, Halveksuin arvoamme, taikka luullen, Ett' armaan veli-vainaan kuolon kautta Valtamme liitteistään on höltynyt, Perustuin tähän voiton unelmaan, Hyväksi nähnyt meiltä kiristää Lähetin kautta takaisin ne maat, Jotk' isäns' uljahalle veljellemme Lain mukaan kadotti. Sen verran siitä. Nyt itseemme ja tähän istuntoon!
COMINIUS. Näin Rooman hävitätte maata myöten; Perustuksiinsa romahtaa sen katto, Ja kunto, arvo, kaikki soraan peittyy Ja raunioihin. SICINIUS. Surman ansaitsee hän. BRUTUS. Nyt joko säilytämme valtamme. Tai menetämme sen. Siis julki tuomme, Nimessä kansan, jonka valtamiehiks Olemme valitut, ett' äkkisurman Ansaitsee Marcius. SICINIUS. Kiinni mieheen!
Valtamme maata ettei saastuttaisi Sen oma ravitsema, kallis veri; Ja silmämme kun kammoo nähdä haavaa Kamalaa, kansaismiekan viiltämää; Ja koska näyttää, että korskan mielen Taivasta tavottava kotkan-lento Ja kateus, jok' ei kilpailijaa kärsi, On teitä yllyttänyt rikkomaan Kuninkaan rauhan, joka lapsen-untaan Maan kehdoss' uinuu hennoin henkäyksin; Ja koska voisi rummun jylhä pauhu, Rämäkän torven pelottava räikkä Ja raudan vihan kalske rajoiltamme Sulo-rauhan kaikottaa ja saada meidät Kahlaamaan oman heimon veressä, Niin maistamme näin teidät karkoitamme.
GLOSTER. Hän on yhdeksän vuotta ollut ulkomailla ja lähtee kohta jälleen. Kuningas tulee. LEAR. Burgundian ja Ranskan prinssit, Gloster, Sisähän tuokaa. GLOSTER. Kyllä, kuninkaani. LEAR. Salattu aikeemme nyt tulkoon ilmi. Tuo kartta tuokaa. Tietkää, kolmijakoon Panemme valtamme, lujasti päättäin Kaikk' ijältämme puistaa työt ja huolet Nuorempain harteille, ja taakatoinna Madella hautaa kohti.