Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025


Välimme on varsin ystävällinen; hän on itse esittänyt matka-seuruutta ja hänellä ei voi olla minkäänlaisia itsekkäitä sivutarkoituksia tällä ikävällä matkustamisella." Näihin kaikkiin seikkoihin, jotka puhuivat Obenreizerin puolustukseksi, lisäsi sattumus vielä yhden tapauksen, silloin kuin he, oltuansa matkalla kahta vertaa kauemmin kuin tavallisesti, vihdoin tulivat Baseliin.

Eikä olisi kukaan vieras voinut keksiä vähintäkään muutoksen jälkeä, paitsi kenties, että olimme entistä harvapuheisemmat. Mutta jotakin kuitenkin välillämme oli, jotakin äänetöntä, sanatonta, joka päivä päivältä teki juovan suuremmaksi. Ei se ollut Matin syy. Hän oli liian suora ja jalomielinen, että olisi tahallansa saattanut välimme tämmöiselle kannalle.

"Heikki, hänellä oli sinun kypärisi, sinun kylterisi, sinun kilpesi mitenkäs hän net oli saanut?" "Hän pyysi saadakseen ne lainata siksi yöksi, ja minä olin täällä synkällä mielellä, ja tahdoin päästä hänestä. En ollut viettänyt pyhäpäivää ilolla, enkä tahtonut pitää mitään iloa, tuon meidän välimme rikkoutumisen tähden."

"Nyt ymmärrän. Viekkaat kielet ovat saattaneet välimme näin tukalaksi. Miehisenä miehenä olisi minulla pitänyt olla niin paljon arvostelukykyä, että olisin älynnyt pitää tuommoiset juonet pirullisina valheina, vaan he ovat esitelleet ja syöttäneet niitä niin kavalasti minulle, etten voinut muuta tehdä kuin uskoa niitä. Voi, kataloita ihmisiä!

Voimat tuntuvat palaavan kovin vitkalleen, ja kun jaksan tehdä jotain, koetan ajatella entisiä velvollisuuksiani ja tätiä. En toivo mitään niin hartaasti, kuin että pääsisin selville hänestä ja välimme, jos mahdollista, muuttuisi entiselleen. En tiedä oikein mistä alkaa, niin paljo olisi kerrottavaa. Sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin, en hyvään aikaan jaksanut ajatella uusia naapureitamme.

Lopuksi hän oli vain sanonut: Välimme on nyt selvä; sinä olet täysikäinen, tee miten tahdot! Heikki ei ollut malttanut kuunnellakaan isän selvityksiä taloudellisista asioista. Hän oli tyytyväinen siihen mitä isä sanoi voivansa hänelle antaa. Kaikki muu, mistä isä puhui perintö-oikeus ja syytingille-myynti se ei kuulunut Heikkiin. Kun isä oli lopettanut, tarttui Heikki kiitollisena hänen käteensä.

*Rosmer*. Niin, niin, sinä arvelit kai, ett'ei meidän välimme koskaan voisi muuttua toisellaiseksi, kuin se oli. *Rebekka*. Niin, niin luulin. *Rosmer*. Samoin luulin minäkin. Mutta jos minä kuolisin . *Rebekka*. O, Rosmer sinä elät kauvemmin kuin minä. *Rosmer*. Kurja henkeni lienee sentään omassa vallassani, saan kai sille tehdä, mitä tahdon. *Rebekka*. Mitä sillä tarkoitat!

"Tosiaan vallan harmillista!" sanoi hän Obenreizerille. "Tuo unhotus herra Rolland'in puolelta saattaa minua pahaan pulaan, ja tekee keskinäisen välimme yhtä ikäväksi kuin naurun alaiseksi. Mutta mitä voin tehdä? Minä työskentelen sangen tärkeässä asiassa ja työskentelenpä aivan pimeässä. Muuta neuvoa mulla ei ole kuin ohjeekseni ottaa kirjeen kirjaimia eikä sen henkeä.

Rakkauteni häneen oli semmoinen tunne, ja sen hän on sysännyt luotansa. Tahdon lausua sinulle koko totuuden, Leonore, ja kertoa miten välimme on kehittynyt semmoiseksi kuin se nykyään on.

Enkö tule tekemään sinua onnettomaksi ... ehkä henkisesti masentaisinkin sinut ... en tiedä miksikä ... mutta nyt juuri on keskinäinen välimme tullut minulle niin selväksi ... on aivan kuin olisin saanut uudet silmät nähdäkseni..." Hän ei voinut jatkaa; mielenliikutus tukehdutti hänen äänensä, hän kääntyi pois ja painoi nenäliinan silmilleen.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät