United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !


Henrik ei ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti tuolla keskenjättämisellä, ja ihmetteli, että vaikka hän oli sanonut niin suuren ja selvän aatteen, siinä oli jotain sanomista sen ylitse ja sen ulkopuolella. Mutta ei hän katsonut voivansa mammaa vastaan väitellä. Minä ottaisin niin mielelläni sinut luokseni Helsinkiin, sanoi hän vaan: ainakin nyt aluksi.

Hyvä, jättäkäämme oppineiden asiaksi väitellä periaatteista ja puhukaamme kernaammin tosiasioista. Te olette tätä nykyä neuvoskunnan ja samalla koko Ruotsin mahtavin mies. Tessin aikoi vastata. Ei, jatkoi kuningatar, älkää keskeyttäkö minua. Pankaa tarkasti mieleenne, herra kreivi, että minä sanon tätä nykyä. Toiset ajat voivat tulla, jolloin te ette enää ole sama kuin nyt.

Ei sen kanssa maksa vaivaa väitellä! huudahti Lauri, kun nuoret heti päivällisen jälkeen olivat lähteneet kävelemään lehtikujaa koskelle päin Kaarina, Risto, Anette ja Thure Hartman edellä, Naimi, Robert, Lauri ja Antero vähän jälempänä. Se oli sana paikallaan, virkkoi Robert, mutta olisit kuitenkin voinut sedän vuoksi ensi iltana vähän valita sanojasi. Valita sanojani! kuohahti Lauri uudelleen.

"Palvelijaksi morsiamellensa ... ei, lapsi, mutta jos miehessä on jotain tunteellisuutta, niin on se ainakin vähin, että hän osoittautuu nöyräksi ja kohteliaaksi rakastettuansa kohtaan". "Mutta hän on kuitenkin jalo ihminen, mamma". "No niin, ei maksa vaivaa väitellä sinun kanssasi, sillä sinä et näe... Rakkaus on sokea, mutta minä katson asiaa toisella tavalla, sillä minä tunnen ihmisiä.

Mirjam istui jälleen hänen jalkoihinsa kädet pantuina ristiin polviensa ympäri. "Minä tiedän, veljeni", alkoi hän tyyneesti, "että olen yksinkertainen, oppimaton vaimo, enkä voi väitellä kanssasi.

Pankrasius. Ja hyljännyt vielä niin selvillä sanoilla! Sganarelle. Te olette oikeassa. Niin, te olette tuhma Jussi ja hävytöin, että uskallatte väitellä tohtoria vastaan, joka osaa sekä lukea että kirjoittaa. Katsokaapa, herra tohtori, mikä asia minulla on. Minä tulin teiltä kysymään neuvoa muutamassa asiassa, joka koskee minua hyvin likeltä.

Vääryydentekijäin, ruunun rosvojen...! Ulos minun huoneestani! Junnu! Minä varoitan sinua vielä viimeisen kerran...! Varoita, mitä varoitat, valehtelija, koira! sanat takertuvat hänen suuhunsa, ja kurkkua kuristaa... Mies on hullu! Ei hänen kanssaan maksa vaivaa väitellä! ja kääntyen työmiesten puoleen, joita on kokoontunut tuvan ovelle, huutaa insinööri heille: Alkakaa repiä!

Teidän mielipiteenne, Larsson, on, että pitää olla kansa ja kuningas eikä mitään niiden välillä. Hyvä, en tahdo nyt siitä väitellä. Mutta jos tunnustamme kansan kunnian, niin tunnustakaamme kuninkaankin.

Eikö hän itse ole meille sitä ilmaissut todellisuudessa sellaisena kuin se on? Vieläkö uskallat sinä, horjuva luopio, väitellä esimiehesi kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin? Valitse ja tottele! Valitse joko ajallinen ja iankaikkinen kuolema, tahi paratiisin ilot ja pyhimysten riemu! Yksi sana vain, ja siitä riippuu onnesi tai onnettomuutesi: tahdotko totella käskyäni?

Kun isäntäni minulta kysyi, mitä minä pidin tästä seremoniasta, vastasin minä että se minusta tuntui kuivalta ja hengettömältä verraten meidän tohtorivihkiäisiimme. Minä selitin hänelle, että meidän maisterien ja tohtorien täytyy julkisesti väitellä ennenkuin heitä arvoonsa vihitään.