Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Ramswag oli jo lähtemäisillään; muuan vanhus, Badin rajakreivi häneltä sulki tien. "Maltas vähän!" tämä sanoi, "minun nimeäni on jo käytetty; sitä aiotaan vieläkin käyttää. Burgundin herttua, minä toivon, ett'en saa sitä katua, ja että pidätte sananne." "Epäilemättä ... niin ... mene! Ramswag, mene!" Ilkeä irvistys väänsi Lothringilaisen kasvoja; sitten hän katosi.
Hän hiljaa hiipi kellariin, Ja virtana kuin vuoksi Nyt kalja maahan juoksi. Tuon työnsä tyhmän tehtyään, Hän haki, huusi äitiään: "Tuokaa nyt mamma kaljaa! Jo jääköön 'olutmalja'." Nyt oli eukko mielissään Hän riensi tuoppi kädessään, Ja väänsi iloissansa Tynnyrinuppiansa. Vaan "herran pojat!" huusi hän, Ja yhtehen löi käsiään: "Tää onpi ihme suuri! Tynnyri tyhjä juuri!"
Jos hidas uskomaan nyt kertomustain, lukija, oot, en tuota ihmettele, kun tuskin silmiäni itse uskoin. Katseeni heitä tähdätessä käärme kuusjalkainen näät erään eteen heittyi ja kokonansa hänet kiersi. Jaloin se keskimmäisin hältä vatsan väänsi ja etummaisin käsivarret, sitten tuon poskeen hampaat puri kumpaiseenkin;
Hänen siinä itkiessään lakkasi soitto, mutta hän tunsi itsensä niin ihmeellisen levolliseksi. Säveleet viereisestä onnellisesta kodista tulivat hänen toverikseen yön pitkinä hetkinä. Ne puhuivat hänelle ylevämmästä elämästä ja pitivät toivoa rakkauden voitosta valveilla hänen sydämessään. Hiljaa väänsi hän lampun sydämen taaskin korkeammalle ja alkoi tehdä työtä rakastetun hyväksi.
Guro oli pannut kädet ristiin ja kuunteli poikaansa, joka seisoi suuttumuksesta ilmitulessa, hän rypisti nyt kulmiansa, väänsi suunsa irvistelyyn, nauroi hänelle ja pudisti päätänsä. "Kas niin, kas niin poikani", sanoi hän viimein, "huomaanpa että olet käynyt hyvää koulua. Minusta olisi paras että kohta juoksisit kotia hyväilemään tuota Liviä, niin minä lähden tuntureille lumituiskuun.
Sitten hän tarttui rautakankeen ja väänsi kiviä niin rajusti ja kiivaasti, että Niila oikein hämmästyi. Jonkin ajan kuluttua tämä sanoi: "Kuule, Pekka, miten nyt ovat asiat? Ovatko vieraat sinut noituneet?" "Eipä ihan niinkään, mutta toivoisinpa, että ukko Pekkalainen olisi täällä neuvoja antamassa. Ei ole helppo ymmärtää, mitä on tehtävä."
Tiellä leikki lapsi isänsä sakean parran kanssa, jota hän armahtamatta repi, ja kun isä väänsi suutansa, osoittaakseen että se muka tekisi kipeätä, nauroi hän vaan sydämestään ja tempaisi vieläkin kovemmin. Muuten tänlaiset kohtaukset näiden ihmisten kotona eivät ollenkaan olleet tavattomia.
Vaikka minä olen halpa, tiedän, että siinä on niin paljon totuutta! Voi! kiitoksia, Master Copperfield!" Tunteittensa hartaudessa väänsi hän itsensä kokonaan pois tuoliltaan ja, alas tultuaan, alkoi hän hankkia kotiinlähtöä.
Inkeri väänsi päätään kaikkialle, siellä ei löytynyt ketään; se oli niin kummallista, melkein pelottavaa, se oli taikatemppujen tapaista. Astuinkäytävä oli valoisa, leveä ja mukava; ensimmäisessä huoneessa seisoi jäykkä ja korea palvelija, joka aukasi heille pääovet. Tämä ei ollut ensinkään Greetan mieleen; hän oli toivonut, ettei heillä olisi palvelijoita mutta ehkä ei voinut toisin olla.
Mutta silloin väänsi Matti kaksi säkkiä selkäänsä ja sanoi vielä sille rengille, että »jos tahdot, hyppää itse vielä säkkien päälle, niin pääset riikyydillä pihaan». Pehtori oli silloin mennyt rovastin puheille ... ja vähän päästä oli tullut ja sanonut, että rovasti oli käskenyt ryypytellä Mattia siitä hyvästä... Matti katasti kulmainsa alta rovastiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät