Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Päivän hämärtäessä lähti Reittu matkalle, joko saamaan lääkäriä kotiin taikka ainakin lääkkeitä. Mutta hänelle sattuikin huono onni. Täytyi odottaa huomisaamuun ja sittenkin hän oli unisena ja äreänä puheelle päästäessään. Matkaan lähtemisestä ei uskaltanut mainitakaan monta kertaa, hyvä kun sai lääkelipun, jolla pääsi apteekkiin.
Pelko yöllisestä matkasta jylähti nyt heti mieleen. Luultavasti se tietää koko käynnin. Missä sinä olit yöllä? oli ensimmäinen kysymys kamariin tultua. Eihän kun minua nukutti, soperti Anna Liisa unisena ja hätäisesti. Niin, niin sinua nukutti, mut sanohan missä kävit yöllä? Enhän minä kun kävin ulkona. Ei ulkona niin kauan tavallisesti olla.
Perille-tulo. Tee. Kuvat. Eräänä iltana 1829 Helmikuun loppupuolella istuin Tukholman tullin suussa odottaen tullitarkastusta, jotta sitten olisin valmis pienessä avoreessäni ajamaan Ruotsin pääkaupunkiin hirveässä pyry-ilmassa, viluisena, väsyneenä ja unisena; siis, kuten sinä minun nuori, suloinen ja helläsydämminen lukiattareni kyllä käsität, en suinkaan ollut kadehdittavassa tilassa.
Ethän sinä tähän aikaan muuta ajattelekaan kuin Vilhelmiäsi ja tulevaa kotiasi, milloin sen vielä saatkaan. Mitäs pahaa siinä on? Kaikella on rajansa. IV:s KOHTAUS. Edelliset, Gryhling. Gryhling tulee unisena, tukka pörröllään yöviitta päällä, sikaria poltellen oikealta takimaisesta ovesta. Kaarlo! Mitä tuo nyt on taas? Mitä?
Ja kun herkesi katselemasta, niin itkeä piti vielä vähäisen. Sitä hän oli tekemässä, kun Jahvikin tuli unisena ja janoisena hakemaan juomaa itselleen. Etköhän vain ollut itkemässä, siltäpä minusta näyttää, sanoi hän. Johan nyt ollaan joutavissa! Anna olla minun, elä tule. Ei mutta, mikä sinulle on tullut? Ei mitään, mutta minun pitää päästä kotiin. Poisko lähdet? Elä, velikulta, tuota aio.
Koira älähti, käveli ovensuuhun, pysähtyi siinä ja asettui unisena istua kököttämään. Ensin vain haukotteli kertasen, pitkään, ihan kuin haikeasti ulahtaen. Kärpänen kiusotteli, sen kuonon ympäri lennellen ja joskus kuonosta nipistäenkin. Kuin unissaan tavoitti koira lopulta haukata sen suuhunsa. Ei onnistunut. Leuvat vain siinä unessa loksahtivat vastatusten tyhjinä.
Mitä ikävintä on, kun unisena yksinään täytyy valvoa, varsinkin jos net, joittenka tähden on valvomassa, kaikin voimin kuorsaavat, ja ellen olisi kunniasanallani vakuuttanut, ett'en silmiäni ummistaisi, niin varmaan minäkin olisin nukkunut. Kudoinpa sukkaa, mutta se työ ei käynyt laatuun, sillä olinhan joka hetki silmäni puhki pistämäisilläni. Minä luin, mutta en ymmärtänyt sanaakaan.
Hän läiskäytti Anttia leipälapiolla ruumiin keskivaiheille ja sanoi: »Ala nyt jo nousta siitä ja mennä Hyvärisen ukolta tulitikkuja hakemaan, jotta pääsee tästä pellavariiheen!» Antti nousi verkalleen, istui kotvasen, imeksi sammunutta piippuaan unisena, haukotteli ja kysyi: »Vai jo siitä on yli puoli vuotta Vatasen Jussin eukon kuolemasta.»
Minkätähden sinä aina oleskelet noin unisena ja hiljaisena, silloin kuin sinulla olisi valta oikein keikkua ja hyppiä, niinkuin muutkin lapset tekevät? Hm etkö sinä sitä ymmärrä? Tietysti sentähden, kun minua paremmin haluttaa alla niinkuin olen. Katrin kiehkura oli nyt valmis. Hän katseli sitä ihastuksella ja näytti jo unhottaneen koko kiistan. Sitten painoi hän sen kultakutriseen päähänsä.
PAAVALI unisena: Mitä sinä puhut? MATAMI: »Mitä sinä puhut»!
Päivän Sana
Muut Etsivät