Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Kuinka ihanasti miellyttävältä eikö kaikki näytä äitisi kodissa hämärässä, kun me kaikki istumme valkean ympärillä ja liekki valaisee tauluja ja kirjoja ja antaa niille tuollaisen uneksuvan hohteen." "Sinä olet pieni runoilija, lemmittyni; sinun toimenasi on nyt muuttaa elämän prosan runoudeksi." "Niin, ja sitä kutsun minä naisen tehtäväksi maan päällä.

Annette ei näyttänyt uneksuvan mitään sellaista; hän oli vielä jotenkin kokematon maailman arvosteluista, hän oli vaan lapsi ja leijaili eteenpäin miettimättä että syvyys taisi olla hänen jalkainsa edessä. Hän ajatteli ainoastaan Hjalmaria ja heitti välistä veitikkamaisia silmäyksiä häneen, samalla kun hän, viipymättä niinkuin ennen vastauksen annossa, keskusteli nuoren reivin kanssa.

Uneksui sotilas kerran, että äkisti taivas eteensä avattiin ja enkelin hän näki, joka huusi hänelle: »ota hevoises, ratsasta Korkeakalliolle ja pyhä kalkki peikoilta saata pois», ja näin haasteltua katosi enkeli, taivas jyristen ummistui ja herätti uneksuvan miehen.

Korven ukko, Hyypiöinen, istuimensa heittää, Kohden kosken pauhua hän lähtee Hienoisilla siivill' lentämähän; Tuolloin synkäll' äänellä hän huutaa, Lentää yli uneksuvan miehen, Siinä huutaa kerran huikeasti, Katoo avaruuteen öisen taivaan. Mutta silloin herää Härkä-Tuomo, Ylös pöllähtäen maasta lentää, Löyhähtääpä kerran miesi taaja.

Emäntä, tämän nähdessään, katsoi häntä tutkivasti silmiin kumartuessaan tarjoamaan kahvia ja kysyi: "Onko teillä tapana uneksia?" "Miksikä sitä kysytte?" "Ilman vaan, kun luulin tässä äsken tuonne toiseen huoneeseen kuulevani uneksuvan tapaisia sanoja." "Mikä ero niissä on uneksivan sanoissa?" kysyi Tapani kahvikuppia tarjottimelta ottaessaan.

Vitkalleen aukasi Rossiter suuret ruskeat silmänsä ja loi hajamielisen, uneksuvan katseen vaimoonsa. "Kello on kohta seitsemän ja aamiainen melkeen valmis". "Minä uneksuin ihanasta kuvasta", sanoi mies veltosti kohottautuen kyynäspäänsä nojalle. Hän katsahti köyhään huoneesen ja sitten hienosti hymyillen vaimoonsa.

Hetken katselit he molemmat häntä äänettöminä, vaivuit sitten polvillensa hänen viereensä, ja kätensä laski vaimo miehensä olalle, kätensä laski isä poikansa toiselle olalle, ja ihana, juhlallinen aamuvirsi kaikui heidän huuliltansa. Uneksuvan korviin kuului laulu, ensisteen niinkuin hiljainen soitto etäisistä tienoista; viimein kuului se kovemmin ja herätti lopulta miehen.

»Kaunis impi, kysymyksein kuule, Sydämmeni pyhä salaisuus. Sano, taitaisiko lemmen liekki Leimua mua kohtaan povestas? Niinpä kysyn sulta, impi kaunis, Jonka kuva aatoksissain käy Täyttäen mun uneksuvan sieluin Tunteil ihmeellisil, polttavil. Huomenna, kun kesä-aamu koittaa, Yrttitarhassa sun taasen nään; Solme kaulaliinas ruususolmuun, Jos mua lemmit, neito armahin.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät