Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Molemmat herrat erosivat sangen tyytymättöminä toinen toisillensa; herasyöningi, joka kuitenkin rakasti tytärtänsä, arveli asiaa, ja pelätessänsä melun nousevan, antoi viimein tyttärensä hallita, ja valmisti komeat häät Albertille ja Selmalle. "Aivan niin," sanoi se varova kauppias, joka myös oli häissä, kuiskuttaen toiselle vieraalle: "joka kaivaa kuoppaa toiselle, lankee itse siihen."
Ajatus tytärtänsä uhkaavasta vaarasta saattoi hänen miltei vastoin tahtoansa tunnustamaan sisällisen rakkautensa häneen. Naomi hämmästyi ja tuli liikutetuksi tästä, että hän lankesi polvillensa hänen eteensä ja olisi suudellut hänen vaatteensa liepeitä, jos ei isänsä olisi häntä nostanut ylös ja hellästi häntä syleillyt.
"Onpahan, isä", innostui Miina sanomaan, "ja täällä kotona meidän täytyy nousta kello neljältä ja ahertaa koko päivä myöhään iltaan, yhdeksään asti ja kesäkiireellä kymmeneen, jopa yhteentoistakin saakka." Antti katsella tuijotti taas tytärtänsä ja sanoi hitaasti: "sinä et ainakaan näytä siltä, kuin olisit tehnyt liiaksi työtä. Punainen ja pyöreä olet.
Herra Jansen meni tytärtänsä vastaan, syleili häntä ja suuteli hänen otsaansa. Käsivarsi hänen vyöllänsä vei hän Ellen'in ikkunalle, jossa Henrik seisoi. Sinne tultuaan sai hän pahan yskänsä ja meni huoneesta ulos. Ellen katseli kummastellen isän jälkeen ja sitten Henrikiin. Mitä isä tarkoitti? kysyi hän. Henrik oli käynyt veri-punaiseksi ja katseli lattiaa.
Myöhemmin päivällä kuuli sama mies, että Gunnar oli palannut kotia jälleen, tuo mies kirkkomaalla oli kaiketi ollut Gunnar, mutta häntä oli ollut mahdotoin tuntea. Ihmiset kertoivat hänen käyneen siinä talossa, missä Liviä, hänen tytärtänsä, oli kasvatettu, ja että niiden yhtyminen oli ollut kummallinen. Gunnar oli istunut tytär sylissä koko päivän ja silitellyt hänen päätänsä.
"Anna minun kantaa häntä vähäsen," pyysi hän. "Ota hänet kaikin mokomin varovasti äläkä vaan pudota häntä," varoitteli mummo ja antoi hänelle lapsen, ikäänkuin se olisi ollut munanyytti. "Kenenkä näköinen hän oikeastaan onkaan?" kysyi isä katsellen tytärtänsä ihastunein silmäyksin. "Hän on sinun näköisesi," vakuutti eukko.
Ei muuta ääntä kuulunut, kuin kellon nakutus keittiössä. Sisällä paloi lamppu kirkkaasti ja valoisasti, levittäen niin loistavan, lämpimän valon yli koko huoneen. Pastori syleili hellästi tytärtänsä, katseli häntä sydämmellisesti ja pyyhkäsi pois hiukset hänen silmiltään.
Kasvot olivat kalpeat ja silmät veriset, mutta katsantonsa osoitti kuitenkin rauhaa ja tyynyyttä kun hän istui siinä kädet ristissä kertoen: "Joka rakastaa tytärtänsä enemmän kuin minua, ei ole minulle sovelias!" Sinä yönä oli hän taistellut, mutta voittanut. Liv istuu erään puun juurella, pitäen lastansa rinnoillaan.
Silloin isä äkisti uudelleen tuli portaille, hän katsoi joka taholle, meni huoneuksen nurkan kohdalle ja teki siellä samoin, silloin tyttö hyrähti itkuun; hän kyllä tiesi ketä isä haki! Seuraavana päivänä hän tulisi toisella tavalla tytärtänsä etsimään ja sitten ei milloinkaan enää!
"Mutta eikö se virkistä, Miss Trotwood, eikö virkistä, David", lausui Mrs. Markleham, koneentapaisesti seuraten tytärtänsä silmillään, "kun tapaa tohtori Strong'in ikäisen miehen, jolla on kylläksi mielenlujuutta tämmöiseen toimeen? Se osoittaa vaan, kuinka oikeassa minä olin.
Päivän Sana
Muut Etsivät