United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sekin kysymys! Teen työtäni, elän pellostani. Etkö pelkää peltosi poutivan tai hallan käyvän vieraana halmeellasi? Minun tehtäväni on vain kyntää ja kylvää. Kasvu riippuu kaiken hyvän antajasta. Onko ehkä joskus onnettomuus kohdannut sinua? Usein. Mutta eletty on, Jumalan kiitos, tähän päivään asti. Mitä olet silloin tuuminut? Mitä olet ajatellut pahan päivän päälle sattuessa?
Sitä yhä supattaen istui emäntä sohvalle ja alkoi miettiä asiaa. Siinäpä oli taas muuan synti, jota hekin olivat harjoittaneet. Ylellisyys on suuri synti, ylensyöminen ja ylenjuominen. Niin on ihminen sokea. Hänkin oli tuuminut laittaa taksikin jouluksi riisiryynipuuroa, vaan jäi kun ei saanut maitoa tarpeeksi. Ja tähän asti ei ollut mennyt yhtään joulua, ettei ollut puuroa.
Mitä häh? uudistaako se? E ei! Se on niin vaivaloista! En, en, en, en, en, en, En toki! sanon! Kun nyt olen tuuminut asiaa, niin huomaan olevan parasta että otan hänet. Mutta kyllä hän oli aika hätäkello! Olin vähällä mennä tainn... Mitä nyt? Mitä uutta tämä on? Tuleeko pikku armo, pikku käly noin enemmittä mutkitta suutelemaan minua? Hyvänen aika! Elämä on kuitenkin hauskaa!»
Trudchen loi silmänsä alas. Minulla olisi ollut tohtorille vähän asiaa, virkahti hän. Arvasinhan minä, ajatteli Johannes. Joku perhehuoli? Joku pikkutytön murhe? Voihan sellaiseenkin olla hauska tutustua työn lomassa. Hän nousi. Olikin tullut hämärä jo aivan hänen huomaamattaan. Jälleen hän oli istunut ja tuuminut turhuuksia. Hän viittasi ystävällisesti nojatuoliin.
Minä puhun Grillsin ja Vapun kanssa, sillä eivät suinkaan he toivo vihamielisyyttä." Palatessaan Kymmenjärvelle Pekka tapasi siellä kaksi kuljeksivaa suomalaista, jotka Antti oli ottanut palvelukseensa. He olivat kaikki työssä pajassa, aseitaan kuntoon laittamassa. "Olipa hyvä kun tulit, Pekka! Minä olen tuuminut tästä käydä ison ruotsalaisen luona veronmaksuissa.
Mutta kun tämä ei puhunut mitään, jatkoi Ester: En pidä itseäni enää Arnoldin vaimona ja halukkaimmin tahtoisin hänestä laillisen eron saada. Näinä kärsimyksen vuosina olen asiaani tuuminut ja sieluani tutkinut.
Eeva ei näyttänyt yhtä toivehikkaalta kuin Gabrielle ja hänen silmänsä kiilsivät kun hän lausui: «kunhan vaan syksy ja talvi onnellisesti kuluisivat, niin toivomme kevään...» «Ja arvatkaapas mitä minä olen tuuminut?» keskeytti Louise vilkkaasti. «Hänen pitää tulla tänne meidän luoksemme asumaan kevätpuolella maitoparannukselle!
Ja kun hän oli yhtä pikainen toimissaan kuin ankara ajatuksissaan, niin hän ei kauan tuuminut, mitä hänen oli tekeminen. Hänen päätöksensä oli yhtä joutuisa kuin kovakin. Hän kaivatti syvän haudan, sulki lapsensa elävältä siihen, ja antoi luoda haudan päälle korkean kummun. Hänen puolisonsa ja tyttärensä hartaat rukoukset eivät mitään auttaneet. Tähän julmaan loppuun oli Klytie syytön.
Mitä muuten tulee Herra Professorin muistutuksiin pienen Kieliopillisen kokeeni johdosta, näyttävät ne minusta, kirjainten suhteen, sangen oikeilta, ja olen minä myös jotakin sellaista tuuminut, mutta en ole vielä uskaltanut panna käytäntöön mitään uutta tapaa; en ole kuitenkaan unohtava ottaa asiaa tarkemman harkinnan alaiseksi.
Olin itse kyllä tuuminut, että kun siellä pidettävä kongressi oli kansainvälinen, voisin esiintyä saksaksi, jonka puhuminen ei tuottanut minulle mitään vaikeuksia, mutta prof. F. pani vastaan ja minä huomasin myöhemmin, että hän siinä oli aivan oikeassa. Hyvin usein prof.