Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
»No, ehkä minä jostakin saan», arveli Nikkilän emäntä. Vaan ei hän todellakaan tiennyt, mistä mennä, ja mielessään jo kuvaili miten ryöstömies tulee ja kirjoittaa lehmän ja miten se sitten myödään. »Kun minä tästä nikarasta pääsisin, eikä suinkaan se nyt niin mene, etten minä siitä jotenkin pääse siitä nuljahtamaan», tuumi hän hiljaa supattaen itsekseen. Hänen mieleensä johtui taas Karénin rouva.
Me odottelimme keisarillisessa loosissa ja minä, pidellen isoäitini kädestä, katselin yleisöä. Katson ja kuulen liikkeen kahinata, kun kaikki hymyhuulin supattaen kääntyvät meihin päin. Isoäiti, sanon, miksi he hiljaa, hiljaa paukuttavat käsiänsä? Se on sinulle tarkoitettu, Tiitus, se on salatervehdys Roomalta sinulle keisarilliseen loosiin. Siitä saakka on mieleni sytyksissä.
Ja hän oli hyvillään, että Sakris oli tavallinen työmies ... ei mikään ilkeä ja petollinen herra. Meni muutamia päiviä. Nelma uskalsi jo itse ostoksille ... nähdäkseen kylää. Vikkelästi hän pujahti takaisin kotiin pihaportista ... jonka luona seisoi naisia häneen tirkistellen ja keskenään supattaen...
Ja vuorotellen lukivat siitä lukua taitavat, hiljaa supattaen, sillä heitä oli sunnuntaina opetettu olemaan siivolla. Iloisen näköisiä olivat, ja kesäisen auringon ruskeaksi paahtamat posket ja kädet paistoivat punaisina ja puhtaina, sillä isä oli pienempiä itse lumella pessyt ja isommilla itsellään pesettänyt puhtaiksi kasvot ja kädet pyhäpäivän kunniaksi.
Sitä yhä supattaen istui emäntä sohvalle ja alkoi miettiä asiaa. Siinäpä oli taas muuan synti, jota hekin olivat harjoittaneet. Ylellisyys on suuri synti, ylensyöminen ja ylenjuominen. Niin on ihminen sokea. Hänkin oli tuuminut laittaa taksikin jouluksi riisiryynipuuroa, vaan jäi kun ei saanut maitoa tarpeeksi. Ja tähän asti ei ollut mennyt yhtään joulua, ettei ollut puuroa.
Mutta eihän se tule sanomisesta pienemmäksi. Koetan olla ensi kerran vaiti, sanoi mamma hiukan pahastuneena. Sitten he puhuivat jotain supattaen keskenänsä, arvattavasti selitellen itseänsä, mutta kääntyivät jonkun ajan kuluttua tyytyväisinä ja sovinnollisina takaisin Henrikin ja Uunon seuraan.
Hän ei tahtonut minusta mitään tietää, huusi vaan: »Mene pois, mene pois!» ensin niin kovasti kuin jaksoi, sitten pitkän aikaa puoleksi supattaen: »Mene, mene mene, mene» Hän on nyt sairas ja kuumeessa. On siinä vielä muutakin... Ne eivät nähtävästi täällä tiedä, että lapsi on sinun. En tiedä, mitä he tietävät en luule, että tietävät.
Päivän Sana
Muut Etsivät