Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. lokakuuta 2025


Oli niissä monessa muussakin ollut miestä aikoinaan, ja nyt ne pelkäsivät hänen, yhden miehen kovaa sanaa! Toisissa oloissa se olisi saattanut itsekkäisyyden ja mieltymyksen tunteita herättää, nyt se herätti tuskallista ahdistusta. Valee ei muistanut milloinkaan olleensa sillä tavalla raskasmielinen kuin tänään.

Mielenliikutus sai Vinitiuksen kalpenemaan, mutta keskellä intohimojensa tuskallista taistelua hän tunsi, että tuo olento on hänelle rakkain ja kallein ja että sen rinnalla koko muu maailma on arvoton. Alussa hän oli himonnut häntä, nyt hän oli ruvennut rakastamaan häntä kaikesta sydämestään.

Lähestyä heitä, se on mulle sama kuin kuulla ijäisen kadotukseni tuomion sen lempeän Jumalan ihanilta huulilta. Oi kuinka tuskallista! CLAUDIO. Mitä aattelen tästä? CANZIO. Aattele mitä tahdot, mutta niin on laita. CLAUDIO. Jos niin on laita, ettei löydy sulle lohdutusta täällä, niin turvaa sitten häneen, joka ei ketään heitä ulos.

Se, mikä sitten oli seurannut, oli liian läheistä, liian tuskallista. He olivat istuneet katetussa automobiilissä. Johannes oli pitänyt Signen kättä kädessään. Signe oli kuomun nurkkaan painautunut. Johannes ei ollut erottanut hänen kasvojaan, nähnyt vain epämääräiset ääriviivat ja aavistanut silmien tummat, salaperäiset syvyydet. Ja hän oli puhunut.

Felton lähestyi häntä ja virkkoi: Lord Winter, joka on katolilainen niinkuin tekin, rouva, on arvellut, että niiden hartausharjoitusten ja menojen kaipio, jotka kuuluvat teidän uskontoonne, on teille tuskallista; hän sallii sen vuoksi teidän joka päivä lukea niitä rukouksia, jotka kuuluvat teidän messuunne, ja tässä on teille käsikirja.

Kun näki sen mahdottomaksi, rupesi hän toivomaan, että Kaisu liikkuisi. Kaisu ... Kaisu ... Kaisu... Nanna aivan kuin houkutteli ja kutsui. Mutta hän ei saanut silmiinsä tuota pientä mustaa. Hän jännitti itseään ja koetti aivan kuin puristaa sitä näkyviin. Kun Tuppelan täti ilmestyi sängyn viereen, tunsi hän tuskallista kuumuutta ja yhä koetti Kaisua liikkumaan.

"Hetken vaan, kun hän oli tainnoksissa", vastasin hiljaa. Me kävelimme hiukan eteenpäin, ja hän sanoi: "Mas'r Davy, luuletteko, että joudutte näkemään häntä?" "Se olisi kenties liian tuskallista hänelle", arvelin minä. "Minä olen ajatellut sitä", vastasi hän. "Niin se olisi, Sir, niin se olisi".

Menee oikealle. VANHA JOUKO. Meni, mik' on mennäksensä. Ei pysy panentamieli. TAINA. Armas Aino tyttöseni, Nyt asetu morsioksi Kuin nuo kukkaset kedolla. AINO. On niin tuskallista, äiti. En tiedä mitä sanoisin. Ymmärsit minua ennen, Minä ymmärsin sinua. Nyt en puoltakaan tajua Neuvoistasi. Etkä tunne Nyt kuin ennen tunnettani.

Mutta tätä miettimistä ei kauan kestänyt ja hän arveli jälleen: ihminenhän on hän niinkuin muutkin, jos kohta hänellä on miekka vyöllä, ja ennen voudiksi tulemistaan oli hän poikana, kuten muutkin, ja tuskallista hänen kumminkin on, kun ei pääse tanssimaan. Mutta mitäpäs se minua liikuttaa? Katsella tässä minunkin täytyy, enkä saa yhtään palkkaa siitä.

Hän tunsi tuota tuskallista kipeää sielussaan, joka aina häntä kohtasi hänen huomatessaan miten paljon vääryyttä tässä elämässä toiselle tehdään, miten täynnä tuskaa se on.

Päivän Sana

kilpaa

Muut Etsivät