United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näin kahdenkesken istuessaan veneenpohjalla sanoi Eljas Berntille, että hän varmaan uskoi itsekin joutuvansa tuonne äidin seuraan, mutta että hän toivoi Berntin pelastuvan, kun hän vaan pitäisi itseänsä kiinni kuin aika mies. Sitte kertoi hän kummituksesta, jonka niskaan hän oli rautapuikon iskenyt ja joka nyt oli hänelle kostanut, "eikä varmaankaan tyydy ennenkuin olemme kuitit."
Se ei saa minua niin helposti kadottamaan luottamustani sitäpaitsi olen nuori ja terve, sekä aina valmisna sitä hetkeä varten, jolloin sauva kädessä täytyy vaeltaa tuonne", hän osoitti silloin kädellään pensasaidan ylitse puutarha-muurin portille.
"Kuules, Kari!" pyysi Thore sydämellisesti: "Vie sana minulta Sigridille. Sano että Thore lähtee nyt ajaksi tuonne alas, voit kyllä sanoa että hänen ei ole hyvä olla, sillä hän on parhaimman menettänyt! Mutta jos hän palaa tänne, niin se tapahtuu hyvässä hetkessä, ja silloin tulee Sigridin ottaa häntä hyvästi vastaan, tahdotko sanoa sitä?" "Kyllä minä sen sanon," vastasi Kari.
»Sen viskasi Lapin Mikko tuonne puuhun», viittaili entinen pormestarinna. Siellä se olikin puussa, lehvällä lepäsi vatsallaan, tirkistellen alas puun juurella surevaa joukkoa, ja oli yhtä punaposkinen, silmät suurena ja suu hymyssä kuin aina ruumiinakin.
ESKO. Koska lähestyimme taloa, niin kuulimmepa viulun vinkunan jo tuonne riihimäelle ja kyselimme toinen toiseltamme: mikähän juhla Karrissa, koska siellä näin soitto pauhaa ja riemu raikuu? Ja täällä oli häät ja iloinen musiiki. KARRI. Teemu on niitä ensimäisiä viuluniekkoja. ESKO. Entäs Oinasmäen Jooseppi meidän kylässä.
"Noin 6,000 miestä", vastasi Dolgoruki. "Jättäkää siis tykistönne sillalle", sanoi kenraali, "ja antakaa ratsuväen kiiruhtaa tuonne tappeluun. Minä huomaan, että vihollinen siellä kokoo voimansa maalle noustaksensa". "Kuka on Suomalaisten päällikkönä?" kysyi ruhtinas, jo kääntäen hevostansa.
Minnekkä sitä semmoisella kiireellä kuljetaan? kysyi näet yht'äkkiä Onteri aitansa takaa. Kah, sanoivat Matti ja Liisa yht'aikaa ja vähän säpsähtivät. Minnekkäkö? sanoi Matti, tuonne kirkolle päin... Ovatpa oikein kontillisen evästä ottaneet... On vähän virkailemista siellä ... taidetaan viipyä yli pyhänkin vähän... Kirkollako? Kirkollakin ... ja on sitä vähän asiata tuolle puolenkin kirkon.
SYLVI. Hän lupasi olla täällä heti yhdeltätoista. ALMA. Viktor pyysi, että minä ensin puhuisin kanssasi. SYLVI. Sinä? Pyysikö hän, että sinä puhuisit minun kanssani? Mistä asiasta? ALMA. Emmekö istu nyt ensi aluksi? Sitten sinun täytyy malttaa mieltäsi, Sylvi hyvä, että voimme jutella oikein levossa ja rauhassa. SYLVI. Niin, istu sinä vaan. Tuonne sohvaan, tai mihin tahdot. Minä seison ennemmin.
Jos tuonne asti kiipeäisi, niin näkisi varmaan kauas merelle, sinne jossa isä hukkui. Hän muisteli muuatta kertaa, kun isä oli kotona ja hänen kanssaan leikki.
Miksi lie. Meidän ei olisi pakko sitä tässä pitääkään, vento-vierasta äijää, mutta on annettu olla, kun sillä tuntuu niin kova kammo olevan siirtyä tuonne Alaheikkilään, jonne tuo oikeastaan kuuluisi. Ja isäntä kertoi sitten meille piippuaan imien, että syytinkivaari oli Alaheikkiläisen oma isä, oikein molempain Heikkiläin vanha isäntä, vaikka nyt oli tuommoiseen asemaan joutunut.