United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eihän siinä miljoonia ollut, mutta sentään tähteet siitä satamarkkasesta, jonka hän oli tänään särkenyt ja joka oli melkoinen summa hänelle hänen nykyisissä olosuhteissaan. Tuoko mies sen oli varastanut? Vai oliko se häneltä ehkä unohtunut automobiiliin? Tai johonkin ravintolaan, jossa hän oli sitä käsitellyt? Tai ehkä se oli häneltä jossakin muualla napattu?
KATRI. Kuka se on? ANNI. En sano. Istuu tuolla kamarissa. TURKKA. Tuoko on kamarin ovi? ANNI. Tässä paloi talo perustuksiaan myöten, on jäänyt keskitekoiseksi yhtä ja toista, kun ei ole saatu työmiehiä. TURKKA. Minäpä rupean hommaamaan. ANNI. Rupea taloon kasakkamieheksi. TURKKA. Minä rupean isäntämieheksi siihen saakka, kun tukkityö alkaa. Mikä tässä lopuksi? Kihlajaiset ja häät!
Silmät pyöreinä katsoivat tytöt, että mitä sieltä mahtaa tulla. Ja kyllä heiltä pääsi rehakka nauru, kun merta kohosi vesikalvoon ja ahvenet siellä päästivät aika päräkän. Lassi nosti merran veneeseen ja puisti ahvenet siihen. Tuoko se on kalain huone? Tämähän se on, sanoi Lassi.
Ja minä olin juuri aikeessa ilmoittamaan uuden vieraan luoksemme amtmannin poika on saapunut ". "Mitä sanotte? Tuoko kultamaalta?" "Hän juuri. Ja hän on ollut sairas ja hänen täytyy täällä koota voimia. Itse jään luonnollisesti kanssa Hirschwinkeliin niin kauvaksi, kuin vaan voin. Nyt täytyy teidän sioittaa meidät kaikki". "Tietysti, tietysti, olkaa huoletta.
Ja tämä erehdys synnyttää uusia erehdyksiä ja uutta kurjuutta; se on surkuteltava, turmiollinen erehdys, josta kaikkien ihmisten täytyy koettaa vapautua. XXXVI. On totta, että jokaisella asialla on kaksi puolta, valoisa ja synkkä. Usein ihanne muuttuu käytännössä, se saa omituisen todellisuuden leiman ja meidän täytyy hämmästyen kysyä: tuoko se nyt on ihanteenne?
Hän ehti kuvailla morsiusparin näönkin: sulhanen oli lyhyt paksu tallukka, silmät ja suu naurussa aivan kuin sanoisi: »jo se on tuo Liisa!» Varkain pyrki tällaista mieleen, vaikka hän koetti pakottaa itseään vakavaksi. Morsiusparin tulo teki miellyttävän juhlallisen vaikutuksen. Tuoko sulhanen nyt oli ilman aikojaan Tepon Iikka! Muodoltaan hän ei ollut mikään kaunis, vaan miellyttävä.
"Kirjeet hävitettiin; minä olen usein tavannut perheen sittemmin, sillä ei ole edes aavistusta koko tapauksesta, yhtä vähän kuin siitäkään, kuka se on, joka on rahaa lähettänyt pojalle, jonka sen kantta oli tilaisuus päästä upsieriksi". Vai niin, tuoko historia on? Niin. Ja nyt olette ystäviä, Frans ja sinä? Niin, niin tavastaan, vaikk'en minä toivo hänen unhottavan tapausta.
Kauppias sulki puotinsa ja kansajoukko siirtyi kohti pihan toisella puolen olevaa pirttirakennusta. Siellä oli jumalanpalvelus pidettävä. Saarnan aikana katsoi Heikki koko ajan Jaanaan. Hän ei voinut mitään muuta ajatella. Tuoko se sitten oli hänen tuleva morsiamensa? Nyt se oli tullut takaisin, uskollinenpahan oli ollut, vaikka ei ollut silloin lähtökiireessä tullut edes kihloja hommatuksi.
MATLENA. Minuapa alkaa niin pelottaa. ANTTI. Mikä sitten? Tuoko tulipalo? MATLENA. Ei, vaan kun olemme näin kahden täällä synkässä metsässä. ANTTI. Entäs tätä. Olet kai sinä usein ollut metsässä yksinäsikin, saatikka sitten toisen kanssa. MATLENA. Niin, kotipuolella, jossa tuntee joka kiven ja kannon. Mutta nyt! Vieraassa paikassa, pilkkoisten pimeässä. Onko kumma, jos kamottaa.
HERTTUA. Mut tuo ei juuri hulluudelta tunnu. OLIVIA. Vapauta hänet; tänne hänet tuo. HERTTUA. Tarjoonne, neiti, kiitoksella suostun. Mut tekemistä palveluksistanne, Jotk' on niin naisen luonteest' eriävät, Niin hennokkaille tavoillenne vieraat, Ja kun jo kauan kutsuitte mua herraks. Niin tässä käteni: täst' alkaen Te herranne olette herratar. OLIVIA. Ja sisar mulle. HERTTUA. Tuoko on se hullu?