United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän koetti rukoilla Jumalalta apua, vaan ei voinut, muisti ajoissa, että tänlaisissa tapauksissa tuli kääntyä paholaisen puoleen. Juuri niin! paholaisen puoleen. Hän nauroi kuin meren haltiatar. Kaiku antoi tunturien välistä surullisen vastauksen. Paholainen häntä auttaisi. Hän siihen olisi mies. Olipa hänen äitinsäkin ollut noita. Ja häntä itseään he myöskin noitana pitivät. Ha, ha!
"Oli, hän olisi ollut vaimoni, kunnioitettu ja arvossa pidetty, kuin kuka hyvänsä muukin." "Ovatko porosi 'Vihuri' ja 'Jivja' kotona?" "Ne ovat molemmat täällä." "Pue siis päällesi matkavaatteesi, hiljaa, mutta joutuisaan, ja sitten lähdemme matkalle poikki tunturien semmoista vauhtia, jommoista et vielä ikänäsi ole kulkenut. Minä menen valjastamaan." "Pääsemmekö huomenna perille?"
Tie oli hänelle tuttua; kesällä hän pitkillä matkustuksillaan kulki suoraan tunturien yli, mutta nyt lyhyenä, pimeänä talvipäivänä oli parempi pysyä maantiellä. Tällä seudulla oli ikäänkuin jokin vetovoima; hän kuunteli ja vakoili kaikkialla, saisiko jotain tietää Inger-Johannasta, mutta hänen läheisyytänsä hän huolellisesti karttoi.
Yks panoraama vaihtoi toisen kanssa. Pientä laaksoa tuolla rehoittavine ruohoketoinensa, siimeksineine metsinensä ja rikkaine kukastoinensa ympäröitsee sinertävä tunturien luoma kehäke, tuo on Ruotsin Lapin paradiisi, se on Kvickjoki! Paradiisin sulkee cherubi jäävaltikalla, tuo armoton, kuoloa uhkuva Sulitelma.
Hevoset, tottuneina tämmöisille matkoille, käydä tarpoivat lumessa varjoisaa vuoritietä kohden ja pian olivat he kaikki suojassa. Myrskyä kesti, lumi raivosi, lumivyöryjä viskautui alas tunturien kukkuloilta, mutta he olivat rauhassa tuon vahvan etuvarustuksen takana, kyyristyneinä semmoisen koivikon juurella, josta olen edellä kertonut.
Päivä oli jo mennyt mailleen tunturien taakse, kun Niilo tuli Bedsethin taloon. Tykyttävin sydämmin hän astui tupaan, jossa Knut Bedseth istui pöydän ääressä illallista syömässä nuoren vaimonsa vieressä ja talon palvelijat heidän ympärillään. Häntä otettiin ystävällisesti vastaan, ja pian istui hänkin pöydän ääressä vastapäätä nuorikon loistavia silmiä.
Sitten alkoi hän taas laulaa "Olaansa", ja sen jälkeen muita kansanlauluja, olipa niinkuin ne nyt olisivat herättäneet hänessä uutta eloa, hän lauloi niin iloisesti ja laulaessaan liitelivät hänen ajatuksensa yli laaksojen ja tunturien, missä ylioppilas oli niin usein astuskellut kontti seljässä.
Eteenpäin rytisevää, epätasaista tietä pitkin hurjaa kyytiä, kilvan kuoleman kanssa kumpi voitti? Paksut pilvet riippuivat vielä alhaalla kuni uhkaava rajuilma tunturien yli, ja ainoastaan heikko sarastus idässä ilmoitti että päivä aukaisi silmänsä yön kauhua katsellakseen.
Ylähällä, pilvein naapurina seisoo Vuoren penkerellä maja lampurin. Ankaran Helvetian sä laaksot näet, Näet tunturien jylhät harjanneet Longottavan jalkais alla, näet virrat Tuhannet ja monta merta hymyvää. Tämä oli kuva Atalantan nähdä; Mutta synkeänä alaskatsoi hän. Mutta ajan kulkee pyörä, kiirittäen Ylös yhden, toisen maahan vaivuttain Arvelemaan, mistä kotoa me ollaan.
"Tämä ennustaa kevättä", sanoi Pekka. Kun aurinko laski ja kuvasi tunturit sinisenpunertaviksi, sanoi hän: "Ihmeellistä on oleskella täällä tunturiseudulla. Täällä viihdyn hyvin; mennään huomenna katsomaan koskea." Ennenkuin aurinko vielä kultasi tunturien huippuja, olivat reippaat nuorukaiset jo matkalla.