Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Oli onni, että eräs hyväntahtoinen akka, joka on sukua Marian nuoruuden-ystävälle, otti huolen tytöstä. Ukko käy toisinaan häntä tervehtimässä; ja se on hänen suurin ilonsa. Ah niin ... onko se niin? On, niin sanoo kumminkin Maria. Kuitenkin niin mahtaa tuo olla hyväntahtoinen ukko. Niin, se on hän varmaan. Tunnetteko te häntä? Hm, en suinkaan.
Suokaa minulle anteeksi", jatkoi hän kääntyen Luisaan, joka oli tullut hänen pään=aluisensa wiereen, "tulkaa lähemmäksi, minun ääneni on painunut kas niin waan ensiksi kysymys tunnetteko ketä läheistänne, jonka nimi on Hilma?" Luisa punastui, painoi alas silmänsä, waan nosti ne samassa, rohkeudella katsoen sairaan silmiin, ja wastasi: "Minun äitini nimi on Hilma." "Ja teidän kaswatus=äitinne?"
"En, kyllä täytyy matkustaa etemmäksi, semminkin kuin minulla ei ole mitään siellä saatavissa", sanoi polisi. Sitten ei puhuttu kaukaan aikaan mitään. "Tunnetteko tarkkaan kylänne ihmiset?" kysyi polisimies äkkiä. "Ulkonaisesti järkiään ja osaksi sisällisestikin." "Tunnetteko Mäkelän Maunoa?" "Kovinkin hyvin." "Hän on rikas mies?" "No, onhan se, mutta mistä te hänen tunnette?"
Kenelm tietämättänsä puristi sitä pientä kättä, joka niin viattomasti lepäsi hänen käsivarrellaan. "Tunnetteko eroitusta eri runolajien välillä?" kysyi Lily äkisti. "En voi varmaan sitä sanoa. Minun tulisi tietää, onko runolaji hyvä tai huono.
Hän mahtanee olla rikas kuin kreivi, lausui naapurilleen muudan harmaapäinen porvari, joka tyynesti härppi oluttaan salin nurkassa. Tunnetteko hänet? Naapuri oli nuori, hiljaisen ja sävyisän näköinen mies. Samoinkuin harmaapää-ukko hänen vierellään oli hän tähän asti tyytynyt vain kuulemiseen ja katselemiseen. En, virkkoi hän, minä en luule koskaan ennen häntä nähneeni. Hm, sepä merkillistä.
Tunnetteko? Tääll' ihmisen kuihtuu joka aatos, tunnetteko. Rikos täällä on riemuita, syy täällä on surra, lupa vain vaikeroida ja toisia purra. Me tukahdumme. Me itse tiedä emme, miks meiltä ilma loppuu, me miksi suutelemme sitä ruoskaa, mi meitä lyö iki, aina oma syy! Ei meitä vika vieraiden paina.
"Tuota, minun piti kysyä," sanoi Kenelm heidän kulkiessaan eteenpäin, "tunnetteko tuon perheen, joka asuu toisella puolella olevassa kauniissa huvilassa?" "Mrs Cameronin? Tietysti, hyvin kunniallinen lady; ja Mr Melville, maalari. Minun pitäisi tuntea hänet, sillä hän on usein asunut minun luonani, kun hän on tullut Mrs Cameronia tervehtimään.
Eikö siinä ole kylliksi, että päivällä vaivaatte minua? BARTHOLO. Rosina, kuulkaa minua. ROSINA. Huomenna minä kuuntelen teitä. BARTHOLO. Silmänräpäys vaan, minä pyydän. Jos hän tulisi! Tunnetteko tätä kirjettä? Ah, suuri Jumala! BARTHOLO. Aikomukseni, Rosina, ei ole nuhdella teitä: teidän iällänne saattaa hairahtua; mutta minä olen teidän ystävänne; kuulkaa minua. ROSINA. Minä en jaksa enää.
Jumalani, Jumalani! sopersi nuori vaimo, pitääkö minun uskoa teille semmoinen salaisuus, herra? Tehän olette melkein lapsi! No niin, minä näen, että jonkun on tarvis mennä vastuusen minun puolestani. Minä tunnustan, että se minua kovin rauhoittaisi. Tunnetteko Athosta? En. Porthosta? En. Aramista? En. Ketä ovat ne herrat? Kuninkaan muskettisotureita.
Tunnetteko erästä miestä, jota sanotaan Topra-Heikiksi, ja toista, jonka nimi on Mehtola, Mikko Mehtola? MATLENA. Tunnen molemmat, vallan hyviä. HEIKURA. Ette ole niitä nähnyt tän'iltana? MATLENA. Kaksi miestä kulki minun ohitseni äsken, kun tulin tänne. Olisivatko hyvinkin olleet niitä, en osaa sanoa. Kukapa heitä pimeässä tunsi. Pelkäsin ja poikkesin tienviereen, etteivät minua älyäisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät