Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Ja hän katsoo alta kulman jumalien julmaan Jauriin, ja hän näkee peikon pahan sulhossansa, pakoon suorii, karkaa lailla aran kauriin. Ja Jauri hän viettävi voittonsa juhlaa, hän leikkivi, laulavi, lempeä tuhlaa ja maljoja juo ja uhmansuukkoja vieraille suo!
"En, sitä en voi luvata", vastasi tyttö epäilemättä, totisesti ja päättävästi. Herra Markus poistui muutamia askelia tytöstä ja hänen silmänsä loistivat vihasta ja kiukusta. "Niin menkää siis tiehenne! Minä en enää tuhlaa sanoja teille", huudahti hän.
Kun ihminen on tätä kolmatta läksyä oppimassa, silloin hänellä usein on selvänä jo nuoruudessaan, mitä hän tahtoo elämässä tehdä, tai myös on selvänä, ettei hän tuhlaa rakkauskykyänsä keneen tahansa vaan odottaa sitä ihmistä, joka on hänelle luvattu.
Eikö ole totta, Lents, että sinä kyllä tiedät, kuinka meidän keskemme on laita?" "Tiedän vallan hyvin, setä", vastasi Lents. "Siis en enempätä tuhlaa sanaakaan", huusi Petrovitsch, nousten ylös.
Me emme vastaa karhulle sanoilla. Me vastaamme lyijyllä. Meillä on valta. Kukaan ei tahdo kieltää sitä. Sen vallan avulla me pysymme vallassa.» Hän kääntyi yht'äkkiä Ernestin puoleen. Seurasi juhlallinen hetki. »Sellainen siis tulee olemaan meidän vastauksemme. Me emme tuhlaa teille sanoja.
Eihän ole vielä mitään päätetty, ja onhan turha liian aikaisin huolehtia. Kuka tietää, tuleeko sotaa ollenkaan, ja tarvitseeko minun lainkaan mennä mukaan. Tule tänne, ystäväni, istukaamme tähän, hän veti minut viereensä sohvalle, älä tuhlaa kyyneleitäsi ainoastaan mahdollisuuden vuoksi. Jo mahdollisuus minua peloittaa, Fredrik.
Mutta tyhjäntoimittajalle, joka tuhlaa aikansa teki hän sen miten "hupaisella" tavalla tahansa ja oli hänellä miten paljoa todistuksia hyvänsä emme lausu ystävällistä tervehdystä, vaan sanomme: "Me emme sinua kaipaa; olisit pysynyt siellä, missä olit; sinusta ei meillä ole hyötyä. Todistuksesiko? Niin, ne ovat vanhoja; niiden ulkonäkö herättää kunnioitusta, ne ovat kellastuneita, tomuisia.
RAKENNUSMESTARI. Ketä te sillä tarkoitatte? VANSEN. Hm! minä tarkoitan kreiviä. JETTER. Egmontia! Mitä hänen olisi peljättävä? VANSEN. Min' olen vaan köyhä juutas, joka voisin koko vuoden elää sillä, minkä hän tuhlaa yhdessä illassa. Ja kuitenkin hänen kannattaisi hyvin antaa kerran mulle koko vuoden-tulonsa, jos hänellä olisi minun pääni yhden ainoan neljänneksen tuntia!
Yhtyvät lauluhun laaksot ja korvet, paisuvat pellot, laitumet laajat ja karjojen kellot, raikuvat taivahan rantojen torvet valkeuden juhlaa; Maa pyhä, laupias lahjoja tuhlaa. Minne riennät, vierivä virta? Kunne kohiset, pauhaava koski? Mereen! Mereen! Meill' on kiire! Tehnet teljen, särjemme sen. Tiedätkö tiesi, kansan aalto? Aika myrskyinen, minne menet? Vapaus, vapaus meitä viittoo!
Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran, saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle.
Päivän Sana
Muut Etsivät