Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Heidän joka jäsenensä wapisi ylöllisistä ponnistuksista ja jalat oliwat kangistuneet melkein tönkiksi, palelemisen ja wäsymisen tähden; istuminen siinä teki heille kowin hywää. Kun he oliwat towin istuneet, lähtiwät he taaskin wuowaamaan eteenpäin. Kauwan eiwät he kumminkaan jaksaneet kulkea, ennen kuin heidän täytyi taas istua lewähtämään erään kuusimetsän kohdalle.
Siinä towin istuttuani rupesin oikein käsittämään nykyisen tilani: nyt oli hän poissa, joka maailmassa oli minua kaikkein enimmän rakastanut, rakastanut kuolemaansa asti, mutta jonka rakkautta minä en ollut tuntenut; ja maailma tuntui mielestäni nyt niin tyhjältä, autiolta ja kolkolta.
Mistä tämä tuli, sillä pitkään aikaan ei hän ollut niin paljon ihmisyyttä minua kohtaan osoittanut? Ehkä hän huomasi, että minulla oli nykyään kaikista kuormista raskain kannettawa. Olin niin woimaton, ett'en woinut pysyä seisoallani, mutta en kuitenkaan pyörtynyt; sentähden kantoi hän minut sänkyyn. Siinä towin oltuani, rupesi ajatukseni wähitellen selkenemään.
Hänen siinä towin maattuansa ja waiti oltuansa rupesi wieno puna nousemaan hänen kalpeille kaswoilleen, jota niissä ei ollut enää kaukaan aikaan näkynyt sisälliset tunteet liikkuiwat tuimasti tuossa murtuneessa sydämessä. 'Jumalani! mitä puhuit, mitä sanoit', alkoi hän wienosti puhua. 'Sydämelleni tekee nyt niin hywää oih! siihen käy kipeääkin.
Mutta kun towin aikaa oli oltu ystäwyksinä, rupesi maakauppias kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla keinoilla tekemään uudesta ystäwästään keppihewostansa; tämän teki hän ilman eroituksetta kaikille, jotka häntä läheniwät.
Towin ponnisteltuani walkeaa kohden, tuli poikinpuolin eteeni wankka pystyaita. Waikka lunta oli aidan seljän tasalle, en kuitenkaan uskaltanut yrittääkään siitä ylitse ajamaan, sillä hewonen olisi woinut saada wahingon. Aidan toisella puolella olikin iso oja, ja kauwan sain minä aseettomana telmätä, ennenkuin sain aidan auki ja jonkunmoista siltaa aidaksista ja lumesta tuohon pahaan ojaan.
Sairas painoi silmänsä jälleen kiinni ja wieno puna nousi hänen kauniille ja kalpeille kaswoillensa; näyttipä siltä kuin hän olisi nyt tahtonut wäkisinkin elää. "Sinä et ole pelkuri, et isänmaan petturi, sen olen omilla silmilläni nähnyt; wäärin olen sinua tuominnut te woititte", sanoi taas towin päästä sairas katkonaisesti kuiskaten.
Kun päästäisiin sinne asti, niin minä jäisin siihen hetkeksi lewähtämään ja te saisitte jatkaa matkaanne eteenpäin; yhtähywin se käypi keweämmästi, kun ei minua ole lisäpainona. Kun olen towin lewähtänyt, jatkan matkaani kylään asti wielä tänä iltana. Teidän jälkenne auttaa paljon ja kewentää kulkuani", sanoi mummo, suunnitellen siten matka-ohjelmaansa. "Paljonko mökistä on kylään?"
Puolalainen Kola seisoi hänen edessään, lyhty kädessä ja katsoi häntä wiekkaasti silmiin, sama mies, joka oli polttanut ja teurastuttanut kuin peto joka paikassa, mihin hänet oli lähetetty. Molemmat katseliwat towin toisiaan silmiin. Kolan silmissä ja huulilla näkyi hirwittäwä iwa, jota hän tuskin koetteli peittää. Mutta yht'äkkiä koko hänen muotonsa näytti muuttuwan.
He kaiketi tunsiwat tykönänsä erinomaista iloa ja autuutta; niin kai, sillä olihan tarkoitus täydellisesti woitettu. Ilta oli siksi jo kulunut, että oltiin aikeissa ruweta laittamaan illallista wieraille. Tätä heti toimeen panemasta esti towin aikaa se seikka, kun nuorten ilo oli juuri korkeimmillaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät