United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja kaikki nämät Hän tekee ilman minun ansiotani, omasta sulasta armostansa ja isällisestä hyvyydestänsä. Joiden kaikkein edestä minun tulee Häntä kiittää, ylistää ja kunnioittaa, kuulla ja palvella. Se on totinen tosi." Taas: "Minä uskon Jesukseen Kristukseen" j.n.e. "Mitä se on?"

Koko elämäsi on sinulla ollut aikaa siihen. Ja etkö itse päässyt juuri äsken sanomasta, että sinulla oli totinen tarve uskoa? Hän oli oikeassa. Hän oli aina oikeassa. Hänen logiikkansa oli ylimalkaan sitä laatua, että oli turha kiistellä Hänen kanssaan. Siksi en sitä enää yrittänytkään, vaan päätin antaa tapahtua kaiken, mitä tapahtui, vaikka henki menisi.

Tämä ponteva, kirkas, totinen ääni, jota ehkä emme koskaan enää saa kirjoittaa sanat hänen sydämeensä; ja enemmän, kuin tämä, toivoakseni, se syvempi, pontevampi ääni, joka kerta ristissä lausui tuskan huudon meidän tähtemme sen tuskan, joka tuotti rauhan meille.

On niinkuin ei sitä olisi eikä olisi koskaan ollut; niinkuin ei tämä metsäni siitä olisi tiennyt. Tapaan lampeni iltahämärässä yhtä levollisena kuin aamulla, korpi on yhtä totinen, ja niitty ja lato ovat yhtä salamyhkäiset.

Vaan niinkuin peili lähettää edelleen siihen sattuvan valon, niin lähetti Kristus Isän rakkauden edelleen ihmisiin. Totinen rakkaus on ihmisen kautta kulkeva Jumalan rakkaus. Taikka selvemmin: Se rakastaa totisesti, joka koettaa rakastaa muita, niinkuin tuntee Jumalan rakastavan häntä itseänsä. Joka yhtyy Isään, hänen täytyy tuntea ihmisissä saman Isän lapsia.

Mutta ole kumminkin varovainen; muista sananlasku: »kerran tee, kahdesti katsoAndrei voipi mennä kanssasi, niin voit olla varma mutta mikä sitä Andreita tänään vaivaa? Olethan totinen kuin... Juhana. Aapiskukko; mutta hänellä onkin kosintapuuhat mielessä. Roponen. Mitä sanot? Juhana. Hän aikoo pyrkiä meille kotivävyksi. Andrei. Vaiti, sinä! Roponen. Mi... mitä tämä merkitsee?

Hän oli nyt melkein parantunut; loukkaantunutta silmääkin voi taas käyttää; ainoastaan syvä arpi vasemman silmän yllä rumensi hänen kaunista otsaansa, Mutta hänen huuliltaan oli muinoinen ivanhymy kadonnut; hän oli kalpea ja totinen; voi nähdä, että hän oli taistellut kovia taisteluja luonteensa pahoja puolia vastaan. Olipa hyvä, että tulitte, muori, sanoi hän.

"Anna ainaki, Jumala, toisteki, totinen Luoja, soivaksi Tapion torven, metsän pillin piukovaksi näillä pienillä pihoilla, kape'illa kartanoilla! Päivät soisin soitettavan, illat tehtävän iloa näillä mailla, mantereilla, Suomen suurilla tiloilla, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa." Seitsemäsviidettä runo

Hän päin vastoin piti muhkeata, suurikasvuista vartaloaan miehekkäästi pystyssä ja entinen tyyni, totinen ilme lepäsi hänen kasvoillaan. Epäilin voisivatko Ransomen kertomukset olla tosia, ne kun olivat niin räikeässä ristiriidassa miehen ulkonäön kanssa.

Saarnamiehen ääni oli lempeä, ja hän laski lihavan kätensä veltosti Hannan olkapäälle. "Sinun äiti-vainajasi oli totinen Jumalan lapsi", sanoi hän sitten, nähtävästi liikutettuna. Se koski Hannaan niin, että hän pillahti itkuun. "