Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Hän sulkee itsensä sisään ja kuolee. Helmer. Ystävä-raukkaani. Tiesinhän, etten saisi kauan häntä pitää. Mutta näin aikaiseen . Ja sitten hän piileksen kuni haavoitettu otus. Nora. Kun sen täytyy tapahtua, niin on parasta, että se tapahtuu ilman sanoitta. Eikös niin, Torvald? Minä en voi sitä ajatella, että hän olisi poissa.
Minä en ole niin sydämetön, että ehdottomasti hylkäisin miehen semmoisen yksinään olevan teon vuoksi. Nora. Niin, tosiaankin, Torvald! Helmer. Moni voi siveellisesti nousta jälleen, jos hän vilpittömästi tunnustaa rikoksensa ja kärsii rangaistuksen. Nora. Rangaistuksen ? Helmer.
Rouva Linde. Sitä en epäile. Vaan mitä sinä tarkoitat? Nora. Puhu hiljaan. Ajatteles, jos Torvald kuulisi sen! Sitä hänen ei pidä saada millään muotoa ; sitä älköön kukaan saako tietää, Kristiina; ei kukaan paitse sinua. Rouva Linde. Mutta mikä se sitten on? Nora. Minä se olen, joka olen pelastanut Torvaldin kuolemasta. Rouva Linde. Pelastanut ? Millä tavoin pelastanut? Nora.
Kun sinä kerroit minulle kuinka onnellisesti teidän tilanne oli parantunut voitko uskoa sitä? minä en iloinnut siitä niin paljon sinun puolestasi, kuin omasta puolestani. Nora. Kuinka niin? Oh, minä ymmärrän. Sinä arvelet, että Torvald ehkä voisi tehdä jotakin sinun eduksesi. Rouva Linde. Niin, sitä minä ajattelin. Nora. Ja sen hän tekeekin, Kristiina.
Kas tässä on puku; sen Torvald teetti minulle tuolla Italiassa. Vaan nyt se on kaikki hajallaan, enkä tiedä Rouva Linde. Noh, sen me pian saamme kuntoon; eihän siitä ole muu kuin ripsut sieltä täältä vähän ratkenneet. Onko neulaa ja lankaa? Kas niin, tässähän on kaikki, mitä tarvitsemme. Nora. Voi kuinka sinä olet kiltti.
Mutta kenties minun nyt pitäisi lähteä pois ijäksi? Nora. Ei, sitä ette suinkaan saa tehdä. Teidän tietysti pitää tulla tänne niinkuin ennenkin. Tiedättehän, ettei Torvald voi olla ilman teidän seurattanne. Rank. Niin, mutta te? Nora. Oh, minun mielestäni tulee aina niin erinomaisen hauska, kun te ilmautte taloon. Rank. Se se juuri viekoitti minut harhatielle. Teistä on mahdoton saada selvää.
Minä sitten ripustaisin rahat kauniissa kultapaperin kääreessä joulukuuseen. Eikös se olisi hauskaa? Helmer. Miksi niitä kutsutaan, jotka aina hukkaavat rahoja? Nora. Niin, niin, tuhlareiksi; sen kyllä tiedän. Vaan tehkäämme niinkuin minä sanon, Torvald; niin minä saan aikaa miettiäkseni mitä minä enimmin tarvitsen. Eikös se ole sangen järkevätä? Eikös?
Tahdon tehdä kaikki, mitä haluat, Torvald; minä laulan sinulle, tanssin edessäsi Nora. Ah, tuletko jo takaisin? Helmer. Tulen. Täällä on käynyt joku? Nora. Täälläkö? Ei. Helmer. Sepä oli kummallista. Minä näin Krogstadin menevän portista ulos. Nora. Vai niin? No, se on totta, Krogstad kävi täällä pikimmältään. Helmer.
Kerroinhan minä sinulle matkastamme Italiaan. Torvald ei olisi voinut jäädä eloon, jos hän ei olisi päässyt sinne Rouva Linde. No niin; isäsi antoi teille rahat, jotka siihen tarvittiin Rouva Linde. Mutta ? Nora. Pappa ei antanut meille äyriäkään. Minä se olin, joka rahat hankin. Rouva Linde. Sinäkö? koko tuon ison summan? Nora. Kaksitoista sataa specieriksiä.
Olen elänyt konsteja tekemällä sinun edessäsi, Torvald. Vaan sitähän sinä tahdoitkin. Sinä ja isä oletten tehneet suurta syntiä minua vastaan. Te olette syypäät siihen, ettei minusta ole tullut mitään. Helmer. Nora, kuinka luonnoton ja kiittämätön sinä oletkin! Etkös ole ollut onnellinen täällä? Nora. En, sitä en ole ikänäni ollut. Luulin sitä; mutta en ole ikänäni ollut sitä. Helmer.
Päivän Sana
Muut Etsivät