United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ei kaikki isännät kuitenkaan ole sellaisia," sanoin minä. "Toiset huonompia, toiset parempia... Minä olen jo palvellut viisitoista vuotta ja koetellut molempia, jonka sinäkin tulet aikaa myöten tekemään. Orjan elämä on meidän osamme alusta loppuun asti." "Koska palveleminen on niin kurjaa, kuin sinä sanot, niin minä siassasi naisin ja rupeisin torppariksi.
"Niin, minä rupean torppariksi, niin totta tosiaan. Ja sinä tulet torpparin vaimoksi, Katri! Ja sitte ne saavat ällistellä kirkossa ja Kivelässä kun tanssitaan." "Mutta et usko, miten rappeutuneelta Grimstaham nyt näyttää, Juhana! Se on ihan metsän vallassa."
Mutta tuota ... mitenkäs aletaan? kysyi Antti. Paneehan ensin, että mökkiläisen kontrahti, neuvoi Hemmo. Ei niin, että mökkiläisen, sanoi Liisa. Mitenkäs? Torpparin. Se nyt on aivan sama, olipa tuo miten hyvänsä. Kyllä kaiketi minusta on parempi torppari. Mutta tuota, mitenkä se sitten pannaan? kysyi taas Antti. Panee torppariksi. Ja sitten Antti kirjoitti: Torpparin kontrahti. Mitenkäs sitten?
Työttä ei elä torpparikaan, että siihen asemaan jokainen pyrkisi ja työtä taas on muuallakin. Ja juuri sitävarten onkin osuuskunnan säännöissä se määräys, että torppariksi pääsy ratkaistaan jäsenten kesken arvalla. Kenelle milloinkin arpa lankeaa, siitä tulee torppari. Selvähän se on.
Ei kai se muuta tarvitse kuin panee vain, että: minä otan tämän Lassi Hälisen edeskin päin viideksi vuodeksi maalleni torppariksi seuraavilla ehdoilla... Lassi murahti itseksensä. Ensiksi, että torppari maksaa kolmannen osan eloista ja tekee kesällä kolme viikkoa päivätöitä... Kolmeko? keskeytti Lassi. Niin kolme, kaksi olet ennen tehnyt.
"Lassikin oli jo aikoja sitte hartaudella toivonut pääsevänsä Savolan torppariksi Rauhaniemeen, mutta kun nyt kuuli miten hänen hellin toivonsa sai niin odottamattoman kuperkeikan, tunsi hän niinkuin olisi saanut kuolinpiston sydämeensä. 'Voi, voi jos oisin parempi, niin ... mutta enhän sitä uskalla kuiskata omaankaan korvaani, sen vähemmin Hannalle', oli Lassi vaikeroinut itseksensä.
V. 1840 hän muutti Heinävedelle, missä tuli mylläriksi Kaurion suuren kartanon tiluksille. Sitten hän kuitenkin mainitaan jättäneen tämän ammatin ja ruvenneen torppariksi. Mutta itse hän ei paljon huolinut maanviljelyksestä, joka jäi perheen osaksi, vaan ajatteli ja valmisteli kaikellaisia koneita, johon hänellä oli suuri halu ja taipumus. Hän kuoli Heinävedellä 3 p. toukok. 1855.
Eikä jäsenille milloinkaan, jaeta mitään voittoja, kaikki jää osuuskunnalle, lukuunottamatta nautintoa ja virkistystä minkä jäsenet siirtolasta saavat. No mutta, mitenkäs teette siinä tapauksessa jos jokaisen osuuskunnan jäsenen alkaisi tehdä mieli torppariksi. Eihän niille kaikille maata riittäisi? Senlaisesta ei ole pelkoa.
"Te siis niinmuodoin olette seppä, satulamaakari ja maantyön tekijä. Mitä te kaikista mieluummin tekisitte?" kysyi kauppias. "Maantyötä tekisin, jos minulla olisi oma talo, vaan torppariksi en ikinä rupea." "Jaha, jaha", sanoi siihen kauppias. "Mutta tottahan kaupungin työtäkin aiotte tehdä, kun kaupunkiin olette tullut." "Kyllä, jos kunnon työtä saan, vaan mitättömiin en minä rupea."
Sen lisäksi säilytetään siirtolan ympärillä aina senverran maita, että sitä haluavat saavat maanviljelys haluansa tyydyttää. Niin ja sitäpaitsi on olemassa viimeisillä valtiopäivillä hyväksytty pakkoviljelyslaki, joka kyllä panee tilalliset maita torppariksi haluaville antamaan; ilman, että siirtola osuuskunnan tai muidenkaan tarvitsisi siitä erikoisemmin huolehtia.