Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Eikä ole hauskaa oudolle ihmiselle, näetkös, istua yksin koko yö, kylmää ja märkää kun siellä on". "Totta puhut, alas pitää hänen kohta päästä, vaikkapa olisi Nils Torgersen itse, niin ". "Niin älä ole liian rohkea, Per, sinä tiedät että vuorenloukko on vaarallinen". "Kyllä siitä huolta pidetään, ei sinun tarvitse sitä pelätä".
Lukkari vääntelihe tuolilla. "Ihmeellistä minne hän voi jäädä, luulenpa että täytyy kysyä". Mutta lukkari ei kysynytkään, sillä samassa kuuli hän jonkun liikkuvan ulkopuolella. "Hyvä oli että odotit Nils Torgersen", nauroi hän itsekseen ja nuoli huuliansa. Hän nousi niin suloisena kuin mahdollista oli ja ojensi kättä sisään astuvalle.
Sentähden hän antoi karjakkomajan oven seista selällänsä ja juoksi silloin tällöin ulos katselemaan lehmiä. Kun hän nyt seisoi valkeaa sytyttämässä telttaan ja panemassa pataa tulelle, kuuli hän jonkun tuolla ulkona panevan jotain pois luotansa ja tulevan sisään. Se oli lukkari Nils Torgersen. "Hyvää päivää, hyvää päivää!" "Hyvää päivää, katso että saat itsellesi istuinsijan".
"Haa haa tänään olet hyvän työn tehnyt, Nils Torgersen", ajatteli lukkari, "mutta illalla olet tekevä vielä paremman". "Haa haa tänään olet hyvän työn tehnyt", ajatteli Per ulkona pihalla ja löi kätensä yhteen niin että kaukaalle kuului, "mutta illalla olet tekevä vielä paremman". Ja illan tultua lukkari Nils Torgersen hiipi sillalle laskemaan veneen irti.
Bergit ei here? god dam". Näin sanoen pani englantilainen hatun päähänsä ja meni. Ovessa hän kääntyi. "Farewell!" sanoi hän ja lähti kulkemaan poispäin. "Haa haa haa!" nauroi lukkari, joka oli noussut ja katseli hänen jälkeensä, "sen olet sinä aikaan saanut, Nils Torgersen; kyllä sinulla on paras kalastusonni tänä päivänä", ja lukkari käveli edes-takaisin lattialla ja hieroi käsiänsä.
"Jos ei se ole merellä, niin se vielä vähemmin voi olla maalla", sanoi lukkari pudistaen päätänsä, "sinä saat kaiketi kävellä kotiin tänä yönä, Nils Torgersen, vaan tätä loihtumista minä en käsitä. Mutta mitä on minun nyt keksiminen? Ei kukaan tiedä missä vene on eikä myöskään missä se on ollut, ja minä olen yhtä iloinen". Näin sanoen kääntyi lukkari ympäri ja rupesi hössöttämään kotia päin.
"Isäsikö? se seikka kyllä selviää, hän kyllä minua auttaa", huusi lukkari. "Kyllä minä sinua autan", huusi samassa toinen ääni ja käsi tarttui Nils'in niskaan, niin että tämä meni kuperkeikkaa, ja toinen käsi tarttui hänen housuihinsa, ja ulos lensi Nils Torgersen ovesta portaita myöten ja jäi ällistyneenä istumaan keskelle tietä. Siinä istui lukkari.
Vaan ei aikaakaan, niin veti hän sen takaisin jälleen, kun pää täynnä koukkuja ja korkinkappaleita pistäytyi ovesta sisään. "God dam!" sanoi englantilainen, havaitessaan lukkarin, ja astui askeleen taaksepäin. Lukkari seisoi ja kumarsi yhtä mittaa ja aloitti kohta hienompaa puhetta: "Nils Torgersen, lukkari, teidän palveluksessanne".
"Mitä vielä?" sanoi Arne katsellen Per'in olkapään yli, "mutta minä luulen että hän tulee tännekin". Nils Torgersen seisoi tiellä, puri sormiansa ja katsoa törrötti Björnstad'in ikkunoita. Mutta yht'äkkiä astui hän askeleen eteenpäin ja kävi suoraan taloa kohti. Heti sen jälkeen koputettiin ovea. "Tule sisään!" ja sisään astui Nils Torgersen kumartaen ja raapien jaloillaan. "Hyvää päivää!
Väki kirkkomäellä ei voinut ymmärtää mihin lukkari oli jäänyt, mutta samassa lukkari astui veneesen, kumartui kyyryyn ett'ei kukaan häntä tuntisi, pysyi hyvin likellä rantaa, mutta sousi niin että kuohui kokan edessä. Hän kiinnitti veneen, hiipi hiljaa mä'en yli, ja kun pappi myöhemmin aamulla tuli puvussansa kirkolle, seisoi kirkon portilla häntä vastaanottamassa juuri Nils Torgersen.
Päivän Sana
Muut Etsivät