Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Minulle on kaikki yhtä synkkää, pimeää ja toivotonta. Tiedän, ettei hän koskaan saa edes tietää minun olevan olemassa, mutta sittenkin minä siinä pysyn, jossain haaveessa, jossain tulevaisuudessa toteutuvassa ihmeessä jos hän sittenkin saisi tietää. Ei muuta kuin saisi tietää. Mutta vaikkei saisikaan, niin minä säilytän tämän tunteeni omanani.
Hän on oman maansa lapsi eikä voi toisin olla ei silloin, kun hän ottaa Marjan mukaansa, ei, kun hän tämän jättää hänestä kyliänsä saatuaan. Eri ihmisten tahdot lyövät vastakkain kuin laineet koskessa, jonka pauhina kuuluu ylös aholle, kaskelle, missä Juhan kirves viikot ja vuodet heiluu ikihonkien huojuessa sen tahtiin, samalla, kun hänen aina samat ajatuksensa tekevät toivotonta työtään.
He ovat todistaneet minulle, että ihmismielten jalostajaksi en ollenkaan kelpaa. Ja se on sitä paitsi niin toivotonta työtä. Minä heitän sen kokonaan. *Rebekka*. Niin, niin, paras kai se mahtaa olla. *Rosmer*. Sanotko nyt *niin*? Oletko *nyt sitä* mieltä? *Rebekka*. Minä olen tullut siihen mieleen. Näinä parina viime päivänä. *Rosmer*. Sinä valehtelet, Rebekka. *Rebekka*. Valehtelen !
Tällä kertaa ei lääkäri epäillyt mitä laatua tauti oli. "Vaarallinenko se on?" Juhon katseessa oli jotakin, joka vaati täyttä totuutta. "En kiellä " "Toivotonta?" "Ei suinkaan! Herra Bruhn", hän puhui hiljaa, "teidän täytyy säästää vaimoanne." Mutta Juho ei voinut muita ajatellakaan ei edes häntä, niin kokonaan olivat suru ja tuska hänen vallanneet.
"Mutta minä hiukian, ellen saa hiukankaan suurusta", sanoi ukko murtuneena. "Se ei ole minun asiani", sanoi kauppias kopeasti ja käänsi ukolle selkänsä ja meni. Murtuneena istui ukko tuvan penkille. Siinä hän alakuloisena istui miettien toivotonta tilaansa. Nälkä poltti ankarasti sisälmyksiä. Tuntui niin kalvaavalta, hiukasevalta ja tyhjältä; oli niinkuin hän olisi utuna haihtumaisillaan ilmaan.
Soivat silloin kellot myöskin Vaimo itkeväinen Yksin seuras toivotonta Laki itsepäinen Kielsi kirkon siunatun Maankin päältä kirotun, Onnettoman ruumiin. Kuollon kellot soi! Ne on siitä asti aina Soineet kansallemme, Kun on viina maahan tuotu; Hautajaisiksemme Juomme, hautaan kamalaan Avosilmin astutaan, Kirous sen peittää!» Kuollon kellot soi!
Maija Liisa piteli hiiltä päretikulla kiinni, ja tuprusi siinä joskus poro, kun he päästivät siihen ilmaa suustansa. »Puhu tuohon kanttiin», neuvoi Maija Liisa, ja Anna Liisa vakuutti: »Siihenhän minä puhun.» Mutta toivotonta oli kaikki. »Ei se syty!» sanoi Maija Liisa ja Anna Liisa haisteli taas pannun sisusta.
Melkein joka yö täytyi senvuoksi uhrata pienehkö joukko-osasto, joka pysähtyi johonkin sopivaan paikkaan ja teki takaa-ajajille sitkeää, hurjanrohkeaa, toivotonta vastarintaa hankkiakseen pääjoukolleen taas pitkän ennakkomatkan. Tuo julma, mutta ainoa käytettävissä oleva keino vaati milloin puoli tuhatta miestä, milloin jos puolustusasema oli tavallista laajempi suurempiakin uhreja.
"Tällä välin neuvotelkaat Miss Trotwood'in taikka kenenkä hyvänsä kanssa, jolla on joku kokemus elämästä", lausui Mr. Spenlow, molemmin käsin korjaten kaulahuiviansa. "Miettikäät viikko aikaa, Mr. Copperfield". Minä mukaannuin ja astuin ulos huoneesta semmoisilla kasvoilla, jotka osoittivat niin paljon alakuloista ja toivotonta kestäväisyyttä, kuin voin saada niitä osoittamaan.
Ja entisten kipujeni ja tuskijeni lisäksi tulin nyt merikipeäksi, maalaisena kun olin tottumaton vesillä oloon. Seikkailurikkaassa nuoruudessani sain monta kovaa kokea, mutta en yhtään sellaista, joka olisi ollut niin henkisesti ja ruumiillisesti perin pohjin masentavaa ja niin toivotonta, kuin nämä ensimäiset tunnit prikillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät