Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Tuo testamentti oli oleva salainen, mutta eipä se niin aivan salassa pysynytkään, sillä Antero, joka piti huolenaan, että se laillisesti tehtiin, ei voinut olla siitä puhumatta. Huhu siitä levisi ja nähtiinpä silloin eräänä päivänä kummia kauppiaan konttorissa. Wappo, Rytilän emäntä, Karlgrenin sisar, sai tiedon siitä, ja tämä tieto sai aikaan veljen ja sisaren välillä kovan kiistan.
"Jumalan kiitos, me emme ... ole likimaillekaan rikkaita, sanoi mamma. Oi, mamma, te olette melkein rikas, mutta minä olen köyhä; testamentti kumoutuu, niinkö?" "Niin, lapsi." "Jumalan olkoon kiitoa, nyt olen minä köyhä ... köyhä, kuin hän! Juopa, syvä ylipääsemätön juopa on sulkeuntunut, usko on palannut." "Mutta, lapsi, älä nyt tule niin iloiseksi, sinä et voi peruuttaa asessorin kanssa?"
Että kenraali vapaasukuinen herra Andreas Olivesköld meidän läsnä ollessamme on vakuuttanut, että yllä seisova testamentti, jota emme kuitenkaan ole nähneet, on hänen viimeinen järkähtämätön tahtonsa, ja että tämä tapahtui täydessä ymmärryksen tilassa ja vapaasta tahdosta, todistavat kerrassaan läsnä olleet. Daniel Corylander. Petrus Holstman. Past. Loci. Tuomari. Andreas Corylander. Stud. Upsal.
On olemassa eräs testamentti, jonka mukaan tämä kartano ja kaikki kuuluu hänen lapsilleen ensimäisestä naimisesta. Sen sain tietää silloin kun hän palasi ulkomailta. Hän sanoi minulle, että meidän täytyy ruveta elämään niin, ettei lapsia enää synny, ja sanoi että Pariisissa olivat jo aikaa sitten keinot siihen keksityt.
Ma seuraan sua; Jos näin sa minut heität, loukkaat mua. ROMEO. Voi! Itseni ma hukkasin; ei oo Hän täällä, muualla on Romeo. BENVOLIO. Ken lemmittys on, sano vakavasti. ROMEO. Pitäiskö voihkaten mun kertoa se? BENVOLIO. Kuin? Voihkatenko? Ei, vaan vakavasti. ROMEO. Ahdista testamentti sairahalta; Se kiusatulle tuntuu kiusaavalta! Siis, serkku, vakavasti: naista lemmin.
Kohta ensi päivänä papereita penkoessaan ei hänen käsiinsä sattunut enempää eikä vähempää kuin testamentti, jonka mukaan hänen autuaasti nukkunut tätinsä luovutti kaiken omaisuutensa hänelle, Boleslav von Schrandenille, rakkaan veljenpoikansa ainoalle pojalle, »hyvittääkseen hänelle sen vääryyden», niin kuului lisäys »jota hän on saava kärsiä elinikänsä».
Olkoon tämän vallan nimi joko Laki, Kansan Omatunto tahi Kuningasvalta, jos niin tahdotte. Meidän on esiintyminen solvatun oikeuden nimessä, meillä täytyy olla niin sanottu pyhä kirjotus, johon turvautua oikeauskoisen kansan edessä... Semmoinen pyhä kirjoitus on kuningasvainajan testamentti... Niin on, ja sitten täytyy meillä olla laillinen ammattikilpi seinälle ripustettavaksi... Herttua...
Kapteeni ei sanonut enää mitään, mutta hänen pienet silmänsä paloivat ja osoittivat hänen sisässänsä kuohuvaa vihaa. "Minä olen tässä lähin sukulainen ja ainoa perillinen, siis ei tule muitten sekaantua asioihin, mitkä eivät heille kuulu!" huusi hän vihdoin. "Testamentti on arvattavasti teidän tyttärenne eduksi" sanoi eräs todistajista. "Amandan!" Muuta ei kapteeni sanonut.
Sillä liian monta kertaa hän oli pettynyt, siihen uskoon uudelleen antautuakseen. Ja hän alkoi katsella ja tutkia, millä nuo elämänsä täyttivät, jotka olivat niin tyytyväisiä, rauhallisia ja onnellisia. Sattui hänen silmäänsä silloin eräänä iltana, kun hän kaikkeen kyllästyneenä palasi kotiinsa bulevardikahvilasta, Uusi Testamentti, joka aina kulki hänen matkalaukussaan muun rojakan joukossa.
Se oli tuo ikuinen kateus, joka ei sammunut haudassakaan, joka varsin elävänä tirkisteli neiti "vainajan" testamentistä. Meidän tulee siis lukea tuo toinen testamentti tai kodicilli, sanoi kenraali. Mutta siihen tarvittiin vuosi.
Päivän Sana
Muut Etsivät